Hyppää sisältöön

Aluevaalit, uusi valtuusto ja pirkanmaalaisen hyvinvointialue

| Blogi, Yleinen

Suuri, leveähartainen hyvinvointialue ei voi toimia pienen kunnan toimintalogiikalla ja rakenteilla.

Aluevaalit järjestetään tammikuussa ja valittavat hyvinvointialuevaltuustot aloittavat työnsä. Soteuudistuksen valmistelun aikana on kuultu erilaisia näkemyksiä valtuustojen roolista. Mistä ne oikein päättävät, kun rahoitus tulee valtiolta? Jäävätkö valtuustot kumileimasimiksi? Rakennetaanko turhaa hallintoa?

Katsotaanpa ensin periaatteita ja numeroita. Hyvinvointialueet ovat suuria toimijoita. Pirkanmaan hyvinvointialueella henkilökuntaa on noin 18 000 ja budjetti 2 miljardia euroa. Tämän kokoisen organisaation ylimmän vallankäyttäjän rooli on erityisen merkittävä.

Pirkanmaa on toki suurimmasta päästä, mutta pienemmätkin hyvinvointialueorganisaatiot ovat yhtä merkittäviä omilla alueillaan. Ensimmäistä kertaa näiden toimijoiden ylin vallankäyttäjä valitaan vaaleilla vain sote-tehtäviä varten ja mandaatti tulee suoraan asukkailta. Valtuustoilla tulee olemaan perustellusti odotukset merkittävästä roolista uuden toiminnan käynnistämisessä.

Pienessä kunnassa poliittinen päätöksenteko on lähellä kuntalaista, myös sotetoimialalla. Kynnys ottaa yhteyttä tuttuun perusturvalautakunnan jäseneen on matalalla. Poliittinen johtaminen ja operatiivinen virkajohtaminen sekoittuvat paikoin ja periaatteessa kaikki tämä on oikein. Pienempi kunta kun on sielultaan loppujen lopuksi kompakti ihmisten yhteisö, ei hallinto-organisaatio.

Suuri, leveähartainen hyvinvointialue ei kuitenkaan voi toimia pienen kunnan toimintalogiikalla ja rakenteilla. Jo mittakaavasyistä poliittinen päätöksenteko on kauempana asukkaasta, mutta tätä paikkaamaan tulee käyttää muita suoria asukkaiden osallistumisen keinoja ja ylipäänsä toiminnan avoimuutta. Hyvinvointialue ei ole kunta eikä kuntayhtymä, eikä sitä välttämättä kannata pystyttää kokonaan niiden toimintalogiikan pohjalta, vaan koettaa ymmärtää syvemmin ja pyrkiä hyödyntämään muutostilanne jo demokratian käytännön toimintamallien kannata.

Hyvinvointialuevaltuuston rooli on ylimpänä palveluiden järjestämisvastuun kantajana luontaisesti strateginen, se linjaa tavoitteet resurssit ja organisoitumistavat. Suuri tuotanto-organisaatio edellyttää toimiakseen vahvaa ammattimaisuutta läpi toiminnan. Valtuusto kuitenkin suoralla mandaatillaan edustaa veronmaksaja-asukkaitta ja palvelutoiminnan asiakkaita. Sillä, miten valtuuston ja muiden toimielinten toiminta ja ratkaisuvallan delegointi toteutetaan, on ratkaiseva merkitys koko konsernin toiminnalle ja rakenteelle. Samaan aikaan varsinainen palvelutoiminta tulisi rakentaa asiakkaan tarpeiden ymmärtämisen ja hyvän asiakaskokemuksen pohjalle.

Avain onnistumisen on onnistunut ja yhteisesti hyväksytty työnjako ja yhteistyö. Valtuuston tulee olla vahva linjaaja ja palvelutuotannon tuloksellinen, asiakaslähtöinen ja työyhteisönä vetovoimainen. Aikataulu on tiivis ja tekemistä riittää. Kuitenkin juuri tässä työnjaossa onnistuminen voi irrottaa meitä hieman julkishallinnon traditioista ja viedä meitä kohti osin tuntematonta, mutta uutta pirkanmaalaisen hyvinvointialuetta.

Tietoa kirjoittajasta:

Kaikki artikkelit