Hyppää sisältöön

Sosiaalinen kuntoutus asiakkaan sosiaalista toimintakykyä vahvistamassa

| Blogi, Yleinen

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolakiin perustuvaa sosiaalipalvelua, jota kehitetään Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa osana sosiaalihuollon toiminnallisen muutoksen työikäisten sosiaalipalvelujen kokonaisuutta.

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen käynnistyi keväällä 2022 ja heti huomattiin, että sosiaalinen kuntoutus on tarpeen ensin yhteisesti määritellä. Mitä sillä tarkoitetaan, miten sitä toteutetaan ja kenelle se on suunnattu?

Sosiaalista kuntoutusta kehitetään parhaillaan myös valtakunnallisesti monella eri taholla. Pirkanmaalta on ollut tarkoituksenmukaista hypätä valtakunnallisen kehittämisen matkaan, jotta luodaan heti mahdollisimman toimivia ja tutkimukseen perustuvia toimintamalleja sekä käytäntöjä.

Suuntaa haetaan muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit työpajasarjan sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuudesta. Lisäksi Pirkanmaalta on liitytty osaksi hyvinvointialueiden yhteistä sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjien verkostoa, jonka myötä on kuultu eri alueilla meneillään olevasta kehittämistyöstä sekä pohdittu keskeisimpiä kysymyksiä.

1. Kevät ja kesä 2022
Kartoitetaan sosiaalisen kuntoutuksen kriteereitä ja käytäntöjä Pirkanmaalla sekä valtakunnallisia jo kehitettyjä malleja. 

2. Syksy 2022
Työstetään Pirkanmaan mallia monialaisessa yhteistyössä pohjana valtakunnalliset linjaukset, tutkimukset, HVA-alueiden yhteistyö sekä lainsäädäntö.

3. Kevät 2023
Kuvataan, pilotoidaan ja jalkautetaan Pirkanmaan sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli.
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisprosessi

Sosiaalinen kuntoutus on totuttu näkemään ryhmätoimintana ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina. Se on usein myös yhdistetty kuntouttavaan työtoimintaan.

Suurin muutos sosiaalisen kuntoutuksen osalta onkin jatkossa se, että sosiaalisesta kuntoutuksesta puhuttaessa kyseessä on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, joka perustuu palvelutarpeenarviointiin ja josta tehdään asiakkaalle päätös. Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallista, intensiivistä tukea sellaisille henkilöille, joilla on sosiaaliseen toimintakykyyn, arjen toimintaan ja asiointiin liittyviä tuen tarpeita. Se perustuu yksilöllisiin tuen tarpeisiin ja toteutetaan niiden mukaisesti. Sosiaalisessa kuntoutuksessa voidaan yksilötyön lisäksi hyödyntää ryhmätoimintaa, kuntouttavaa työtoimintaa, etä- ja digiratkaisuja, päivätoimintaa ja esimerkiksi harrastustoimintaa. Tavoitteena on edistää henkilön osallisuutta ja toimintakykyä siten, että esimerkiksi omasta arjesta suoriutuminen ja koulutukseen, työtoimintaan tai työhön hakeutuminen olisi jatkossa mahdollista. Myös henkilön perhe, omaiset ja läheiset ovat keskeisessä asemassa ja heidät tuleekin huomioida tiiviinä osana kokonaisuutta.

Sosiaalinen kuntoutus eroaa kuntouttavasta työtoiminnasta siinä, että se tähtää sosiaaliseen toimintakykyyn ja elämänhallintaan, kun taas kuntouttava työtoiminta on enemmän työhön kuntouttavaa ja tähtäävää toimintaa.

Etä- ja digiratkaisut ovat tärkeä lisä erityisesti niiden henkilöiden sosiaaliseen kuntoutukseen, joilla on liikkumiseen ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä haasteita. Sosiaalinen kuntoutus voidaan esimerkiksi toteuttaa osin etätapaamisina, jos kotoa lähteminen tai kotona tapaaminen on haasteellista. Myös ryhmätoimintaan tai keskusteluryhmiin on helpompaa osallistua ensin etänä. Sosiaaliseen kuntoutukseen sisältyvä etä- ja digiasiointi sekä digitaitojen opettelu voivat edistää henkilön osallisuuden kokemuksia ja sitä kautta edistää oman arjen- ja elämänhallintaa.

Nyt kun sosiaalinen kuntoutus on saatu selkeämmin määriteltyä, on seuraavaksi varsinaisten tarkempien prosessien, monialaisen yhteistyön mallien ja sisältöjen määrittelyn aika. Näitä on Pirkanmaalla suunniteltu tehtäväksi valtakunnallisten käynnissä olevien työryhmien lisäksi monialaisissa Pirkanmaan työryhmissä. Monessa kunnassa sosiaalisen kuntoutuksen nimissä kulkenut matalan kynnyksen kohtaamispaikka- ja ryhmätoiminta on tärkeää turvata hyvinvointialueella edelleen, mutta jatkossa osana esimerkiksi yhteisösosiaalityötä ja matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluja. Kuten sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelujen osalta, jatkossa myös sosiaalisen kuntoutuksen osalta tulee löytyä palvelupäätös, asiakassuunnitelma ja asiakkaan asioista vastaava omatyöntekijä.

Kenelle:
Aikuiselle (työikäiset ja ikäihmiset).
Kun ongelmat ovat kasautuneet tai pitkittyneet.
Kun on tarpeen tukea henkilön sosiaalista toimintakykyä.
Tarvitaan arjen ja/tai elämänhallinnan tukea tai tukea päihteettömyyteen.
Tarvitaan tukea kotoa lähtemiseen, liikkumiseen, arjen asioiden hoitoon (esim. sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö jne.).
Tarvitaan kuntouttavaan työtoimintaan, ammatilliseen kuntoutukseen tai opiskeluihin/työhön valmistavaa tukea tai tukea niiden rinnalle.
Henkilö olisi kiinnostunut kokeilemaan intensiivisempää ja tavoitteellista sosiaalisen kuntoutuksen palvelua.

Miten:
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu perustuu palvelutarpeenarviointiin ja asiakassuunnitelmaan.
Henkilölle nimetään SHL mukainen omatyöntekijä.
Omatyöntekijä vastaa yksilöllisestä psykososiaalisesta tuesta ja asiakassuunnitelmista sekä tarvittaessa monialaisen verkoston kokoamisesta.
Sosiaalinen kuntoutus rakennetaan asiakkaan ehdoilla ja asiakkaan voimavaroihin perustuen, tarvittaessa hyvin pienin askelin.
Hyödynnetään etä- ja digiratkaisuja.
Sosiaaliseen kuntoutukseen voi sisältyä ryhmä- päivä- tai työtoimintaa asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Erityistä:

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa tapaamisia on intensiivisesti ja työntekijä on aktiivisessa sekä kannattelevassa roolissa asiakkaaseen päin. 

Palvelussa korostuu asiakaslähtöisyys ja jalkautuminen asiakkaan kotiin sekä arjen ympäristöihin.

Palvelulle asetetaan määräaika, jota voidaan palvelun edetessä tarkistaa aina tilanteen mukaan. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun tarkoituksenmukainen kesto on yleensä noin 3-6 kuukautta kerrallaan.

Palvelun aikana ja päättyessä kerätään palautetta tähän soveltuvalla mittarilla. Tarvittaessa asiakkuus voi jatkua samalla omatyöntekijällä esimerkiksi sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen palveluna tai muuna tarkoituksenmukaisena palveluna.

Huom! Matalan kynnyksen kohtaamista ja ryhmätoimintaa, joihin pääsy ilman palvelutarpeenarviota/sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarvetta, on edelleen tärkeää järjestää hyvinvointialueella esimerkiksi osana matalan kynnyksen palveluja, ryhmätoimintaa, yhteisösosiaalityötä ja niin edelleen.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu

Tavoitteena on, että sosiaaliselle kuntoutukselle saadaan yhtenäiset kriteerit ja toimintamallit koko Pirkanmaan alueella ja että se asettuu luontevaksi, loogiseksi osaksi asiakkaan palveluprosessia silloin, kun on sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamisen tarvetta.

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisprosessi -kuvan lähteet:
Työ- ja toimintakyvyn arviointi | Etelä-Pohjanmaan TYP (eptyp.fi)
OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti | Innokylä (innokyla.fi)
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosiaalihuollon-kehittamisohjelma/sosiaalityon-vaikuttavat-toimintamallit
Sosiaalisen kuntoutuksen opas - THL
http://www.socca.fi/sosiaalinenkuntoutus
Lainsäädännön uudistamisen lausuntopyyntö käynnissä (lausuntopalvelu.fi)

  • Suunnittelija Riikka Kimpanpää

    Toimin työikäisten sosiaalipalvelujen suunnittelijana. Tehtävänä on tukea hyvinvointialueen valmistelua. Työtä tehdään yhdessä Pirkanmaan sote-keskushanketoimijoiden, kuntien, Kelan, työllisyyspalvelujen, kotouttavien palvelujen, järjestöjen sekä muiden kehittämishankkeiden kanssa.

Kuvituskuva: STM / Katri Lehtola

Kaikki artikkelit