Hyppää sisältöön

Sote-uudistus on tilaisuus, joka pitää osata hyödyntää

| Blogi, Yleinen

Kansalaisille epämääräisenä näyttäytyvästä tilanteesta huolimatta sote-uudistus on tosiasia, se perustuu heinäkuun alussa voimaan tulleeseen lainsäädäntöön.

Aluevaalit lähestyvät. Juuri valmistuneen Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen mukaan 51 prosenttia kansalaisista tietää, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on kyse. 62 prosenttia vastanneista ei ollut kiinnostunut siitä, millaisissa hallintorakenteissa palvelut toteutetaan.

Ymmärrän oikein hyvin. Jos sote-uudistus tunnetaan, siihen suhtaudutaan lähinnä kriittis-huvittuneesti, ellei sitten aiheeseen olla kokonaan kyllästytty edellisten yritysten kaatumisten jälkeen. Enää ei juuri keskustella uudistuksen tavoitteista, nykyisen pirstaleisen sotejärjestelmän ongelmista ja siitä, miksi juuri tämän hallituksen malli kanavoitui perustuslainmukaisuustarkastelun läpi voimassa olevaksi lainsäädännöksi.

Ennakko-odotus valitettavasti on, että äänestysprosentti ei nouse kovin korkeaksi. Vaalit ovat uudet ja valmistautumisaika lyhyt. Emme varmuudella tiedä, millä teemoilla vaalit käydään, voitetaan ja hävitään. Nouseeko hallitsevaksi kuntalähtöinen näkökulma - on säilytettävä kuntalaisten palvelut vähintään yhtä laadukkaina? Tämä on luonteva lähtökohta, kunnista ja kuntien omistamista organisaatioista ne palvelut ovat hyvinvointialueelle siirtymässä ja heikentyä ne eivät tietenkään saisi. Vai onko kuntarajat ylittävä alueellinen näkökulma vallitseva: Voidaanko alueellisissa vaaleissa menestyä paikallisilla näkökulmilla tai toisinpäin? Politiikan tutkijoiden käyttöön syntyy uutta aineistoa kokonaan uudesta kohteesta.

Kansalaisille epämääräisenä näyttäytyvästä tilanteesta huolimatta sote-uudistus on tosiasia, se perustuu heinäkuun alussa voimaan tulleeseen lainsäädäntöön. Valmistautuminen uuteen maailmanjärjestykseen on tältä pohjalta alkanut, vastuuhenkilöitä on nimetty ja väliaikaishallinnon kokoonpanot aloittaneet toimintansa. Perusta on siis ainakin teknisesti kunnossa. Hyvinvointialueiden onnistuneeseen starttiin tarvitaan kuitenkin aikaa, rahaa, käsipareja ja näkemystä. Kolmea ensimmäistä on käytössä valitettavasti varsin rajallisesti, näkemystä sentään voidaan kasvattaa ilman maallisempia resursseja.

Ydinkysymys kuuluu, mitä voidaan tai pitää tehdä ennen kuin järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa? Sirpalemaakunnissa kaikkea toimintaa ei tietenkään saada vahdinvaihtoon mennessä yhtenäiseksi. Merkittävä osa palveluista jatkaa totutun kaltaisina. Tämä on toki hyvä asia kansalaisille turvallisen siirtymän tarjoamiseksi. Suorituskykyinen hyvinvointialue ei synny liimaamalla kunnista ja kuntayhtymistä siirtyvät palvelut, organisaatiot ja tilikartat kyljistään kiinni toisiinsa ja valitsemalla valtuusto kokoelmaa johtamaan. Minimuutoksilla saamme vanhan ja tutun, mutta suuremman ja hallitsemattomamman kokonaisuuden.

Teema, jossa voidaan saada aikaan suhteellisesti eniten uutta nopeallakin aikataululla, ovat nimenomaan ne pahamaineiset, koko uudistukselle ankeanharmaan mielikuvan antaneet hallintorakenteet. Vain ketterät rakenteet ja kyvykäs johtaminen pystyvät tukemaan palveluiden yhtenäistämistä, tarvelähtöistä toteutusta ja yhteensovittamista asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi vähänkään pidemmällä tähtäimellä. Rakenteiden, johtamisen ja ydinprosessien prosessien pitää startata sellaisina, että ne pystyvät kehittymään edelleen. Vallan ja organisaatiolaatikoiden paaluttaminen liian syvälle alkuvaiheessa hiekoittaa tätä tehokkaasti. Rakenteisiin sisäänrakennettu tilanneherkkyys ja muutoskyky ovat onnistumisen mittareita. Lainsäädäntö antaa melko hyvän kehikon toteuttaa paikallisia ratkaisuja ja hyödyntää uudistus mahdollisuutena ja kantaa järjestämisvastuuta leveämmillä hartioilla. Paikallinen näkemys ja sen toimeenpano ratkaisee.

Leuka rintaan ja rohkeasti eteenpäin. Jos teemme virheitä, tehkäämme mieluummin uusia virheitä. Ja opitaan niistä nopeasti.

Tietoa kirjoittajasta:

Kaikki artikkelit