Hyppää sisältöön

Yleiset palvelut kuuluvat kaikille

| Blogi, Yleinen

Vammaisilla on oikeus kaikkiin samoihin palveluihin kuin vammattomalla väestöllä, minkä tulisi olla selvää kaikille sote-kentän toimijoille.

Vammaisten henkilöiden palvelukokonaisuutta työstettiin kevään 2022 aikana yhdessä kuntaedustajien, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Pirkanmaan Tulevaisuuden Sote-keskus -hankkeen edustajien voimin. Työskentely toteutettiin pienryhmissä, joista yksi työryhmä keskittyi vammaisiin lapsiin ja nuoriin, toinen työikäisiin ja kolmas ikääntyneisiin vammaisiin. Lisäksi kaksi työryhmää työsti vammaisten palvelukokonaisuutta mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä kuntoutuspalveluiden osalta.

Ryhmät käsittelivät yhteistyön tiivistämistä ja asiakkaiden näkökulmasta sujuvien palveluiden mahdollistamista hyvinvointialueella. Työryhmät suunnittelivat asiakaspolkuja ja hoitoketjuja sekä pohtivat sitä, mitä erityistä huomioitavaa niissä on vammaisten asiakkaiden kohdalla. Työryhmissä todettiin tarve ammattilaisten tietoisuuden lisäämiselle esimerkiksi joidenkin vammaispalvelulain mukaisten palveluiden luonteesta, tarjolla olevista kuntoutuspalveluista sekä siitä, mihin tahoon työntekijän tulee missäkin tilanteessa olla yhteydessä.

Asiakkaan palvelupolkua pohdittiin ryhmissä ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien, nivoen siihen monialaista yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnista alkaen. Moniammatillinen työryhmä tulee koota asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan Minun tiimini -mallin mukaisesti. Asioita ei usein ole tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista järjestää yksin vammaispalveluissa, vaan palveluista tulee rakentaa asiakkaan tilanteeseen vastaava kokonaisuus yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa ja varmistaa ensisijaisten palveluiden saatavuus. Vammaispalveluille tärkeitä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi muut sosiaalihuollon palvelut, kuten työikäisten sosiaalipalvelut, lapsiperheiden palvelut ja omaishoidon tuki. Lisäksi on huomioitava tilanteen mukaan muun muassa Kelan palvelut, yhteistyö oppilaitosten kanssa, terveydenhuolto ja kolmannen sektorin palvelut. Vammaisilla on oikeus kaikkiin samoihin palveluihin kuin vammattomalla väestöllä, minkä tulisi olla selvää kaikille sote-kentän toimijoille. Aivan liian usein tässä kuitenkin törmätään muiden palveluiden esteellisyyteen tai väärinymmärryksiin vammaispalveluiden tarkoituksesta, ja vammainen asiakas herkästi ohjataan vammaispalveluihin asiassa kuin asiassa. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan jo senkin takia, että kukaan työntekijä, saati asiakas itse, ei voi kattavasti tuntea kaikkia palveluita. Silloin, kun asiakkaalla on monenlaisia palveluntarpeita, hänen tulee saada tarvitsemansa palvelut esteettömästi.

Vammaisten lasten ja nuorten palveluita käsitellyt työryhmä nosti esiin systeemisen viitekehyksen perheen kokonaisuuden tukemisessa, jolloin päästään pois tilanteen katsomisesta vain tietyn palvelun muodostamassa siilossa. Olennaista on tunnistaa, millaisissa tilanteissa lapsi, nuori tai hänen perheensä hyötyisi palveluiden yhteensovittamisesta. Tarve voi nousta perheeltä itseltään tai palveluverkostolta. Ikääntyvien vammaisten palveluita käsitellyt työryhmä piti merkittävänä kohtana alkuvaiheen palvelutarpeen arviointia, jossa heti tehdään ammattilaisten välillä yhteistyötä ja arvioidaan yhdessä palveluiden painopistettä. Työryhmä tunnisti useita palveluita, joissa tarvitaan nykyistä selkeämpää rajanvetoa siihen, minkä tyyppisissä tilanteissa palvelu ensisijaisesti myönnetään sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna ikäihmisten palveluista ja milloin vammaispalvelulain mukaisena palveluna.

Yksinkertaisimmillaan tarvitaan helppoja, yhteisessä käytössä olevia tarkistuslistoja, joista työntekijä voi muistin tueksi varmistaa, että on huomioinut asiakkaan palveluiden kokonaisuuden kannalta kaikki tärkeät tahot. Joissakin tilanteissa tarvitaan tiivistä monialaista yhteistyötä asiakkaan tilanteen ratkomiseksi tai jo saavutetun tilanteen ylläpitämiseksi. Onnistunut palvelujen yhteensovittaminen edellyttää sitä, että työntekijät tuntevat yhteistyökumppaninsa ja tunnistavat, milloin keneenkin on syytä olla yhteydessä. Nykyisellään tämä usein toimii helpommin pienemmissä kunnissa. Hyvinvointialueella tarvitsemme selkeitä konsultaatio- ja yhteydenottokanavia sekä yhtenäisiä, yhteisesti sovittuja toimintakäytänteitä. Kun lähdetään siitä, että asiakas on aina oikealla ovella, suunnataan pois asiakkaan tilanteen ratkaisemista hidastavasta osaoptimoinnista: ammattilaiset tarttuvat asiakkaan tilanteeseen yhdessä ja saattavat asiakkaan ja hänen tarvitsemansa palvelut yhteen sen sijaan, että asiakas ohjattaisiin itse ottamaan yhteyttä seuraavaan paikkaan.

  • Suunnittelija Riitu Nykänen

    Työskentelen sosiaalihuollon suunnittelijana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Sosiaalihuollon toiminnallisen muutoksen kokonaisuudessa erityisvastuualueenani on vammaispalvelut. Toimin yhteistyössä hyvinvointialueen valmistelun, kuntien sekä järjestöjen kanssa.

Kaikki artikkelit