Hyppää sisältöön

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lapset, nuoret ja perheet saavat lähellä olevaa, kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä tukea asuinkunnasta riippumatta.

Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palveluita kehitetään ja vahvistetaan. Tätä tarkoitusta varten muotoillaan maakunnallisesti yhtenäinen perhekeskustoimintamalli. Lapset, nuoret ja perheet saavat lähellä olevaa, kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä tukea. He ohjautuvat sujuvasti tarpeen mukaiseen palveluun asuinkunnasta riippumatta.

Kehittämistyö pohjautuu kansalliseen lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelmaan 2020 – 2022 ja se jatkaa vuosina 2016 – 2018 LAPE -hankkeessa käynnistettyä muutosprosessia. Kehittämistyötä tehdään yhdessä hankkeen muutostiimin (projektipäällikkö, suunnittelija, koordinaattorit), kuntien kehittäjätiimien, maakunnallisten ja paikallisten asiantuntijaverkostojen ja yhteistyöhankkeiden sekä asukkaiden kanssa.

Näin kehitetään lasten, nuorten ja perheitten palveluita:

Kuntien perhekeskuspalveluiden kokonaisuutta yhtenäistetään. Laaditaan maakunnallinen perhekeskustoimintamallin suunnitelma, kehitetään sähköisen perhekeskuksen sisältöjä sekä vahvistetaan monialaista sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistyspalveluiden välistä kumppanuutta kunnan järjestöjen, seurakuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kesken.

Vaikuttavien toimintamallien ja työtapojen käyttöönottoa ja juurtumista kunnissa edistetään. Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin sekä asiakaskokemusta vahvistavien työotteiden käyttöönottoa tuetaan. Systeemisen työotteen osaamista peruspalveluissa vahvistetaan. Luodaan maakunnallinen tuki- ja koordinaatiomalli Lapset puheeksi -menetelmän toteuttamiselle.

Sujuvia monialaisia palveluprosesseja ja toimintatapoja muotoillaan. Kehitetään matalan kynnyksen asiakasohjausmallia, otetaan käyttöön konsultaatio- ja jalkautuvan työn toimintamalleja sekä peruspalveluiden välillä että perus- ja erityispalveluiden välillä. Lisäksi otetaan käyttöön monialaisia maakunnallisia varhaisen tuen toimintamalleja, joiden painopisteenä on vanhemmuuden ja parisuhteen tuen muotojen, eropalveluiden, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön, neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten palveluiden sekä vähävaraisten lapsiperheiden tukipalvelujen kehittäminen.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon saatavuutta parannetaan sekä otetaan käyttöön monialaisia, yhteisöllisyyttä ja lapsilähtöisyyttä tukevia työ- ja toimintamalleja.

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan. Otetaan käyttöön nuorten (13-25-vuotiaiden) monialaisia matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelukokonaisuuksia.

Sananselityksiä:

Lapsivaikutusten arvioinnissa arvioidaan päätöksen, toimenpiteen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.

Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, maakunnan tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Lapsibudjetointi ei tarkoita erillisen lasten talousarvion tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena hallinto- ja toimialarajat ylittäen.

Systeemisen työtavan ydinidean voi tiivistää lausepariin: Tutkitaan kokonaisuutta, tehdään yhdessä. Systeemisyys on tapa tarkastella ihmistä ja ympäristöä kokonaisvaltaisena systeeminä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Huomiota kiinnitetään ihmissuhteisiin sekä järjestelmän osien välisiin ja sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin.

Lapset puheeksi (LP) -menetelmän avulla rakennetaan vanhempien, muiden lapsen elämän tärkeiden ihmisten ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä arjesta ja suunnitellaan lapsen arkipäivän sujumiseen keinoja. Päämääränä on lapsen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen tukeminen sekä ongelmien ennaltaehkäiseminen. Työskentelyn tavoitteena on lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä (kehitysympäristöissä). Samalla otetaan huomioon lapsen erityiset tarpeet ja elämäntilanteet. Lapset puheeksi -työssä käytetään keskustelujen tueksi lokikirjoja.

Perhekeskus tarkoittaa palvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut. Se tarjoaa osaltaan rakenteen lapsiperheiden sote-palveluiden ja kuntien hyte-toiminnan ja palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteensovittamiseksi. Se toimii ja sitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena (yhteinen viitekehys, arvopohja ja yhdessä sovitut toimintatavat). Kaikki perhekeskuksen lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lakisääteisiä.

Perhekeskustoimintamallin avulla ohjataan perhekeskusten kehittämistä. Malli tarkoittaa yhdessä sovittuja kansallisia ohjeita tai linjauksia, joiden avulla kehitetään toimiva perhekeskus. Se varmistaa kehitystyön riittävän yhtenäisyyden kansallisesti ja maakunnissa. Toimintamalli määrittelee perhekeskuksen: palvelukokonaisuutta voidaan kutsua perhekeskukseksi, kun kaikki mallin linjaukset toteutuvat tai perhekeskusta kehitetään linjausten suuntaisesti.

Lisätietoa: