Hyppää sisältöön

Lasten, perheiden ja nuorten palveluja kehitetään nyt verkostoissa

| Sote-keskus, Yleinen

Sote-uudistuksella tavoitellaan Pirkanmaalle yhtenäistä, maakunnallista perhekeskustoimintamallia.

Lasten, perheiden ja nuorten palvelujen uudistamisesta vastaava kuusihenkinen tiimi on käärinyt hihansa. Työtä tehdään verkostomaisesti kuntien kehittäjätiimien, maakunnallisten ja paikallisten asiantuntijaverkostojen ja yhteistyöhankkeiden sekä asukkaiden kanssa. Kaiken keskiössä on perhekeskus ja sen toimintamallin yhtenäistäminen.

Tällä hetkellä menossa ovat kuntatapaamiset. Niissä kartoitetaan kuntien tarpeita ja kehittämisen kohteita sekä toimivia käytäntöjä perhekeskustoimintamallin osalta. Keväällä on vuorossa muun muassa yhteisiä työpajoja kuntien kehittäjätoimijoille ja eri hankkeiden toimijoille.

Lisäksi järjestetään sähköiseen perhekeskukseen, vaikuttaviin työmenetelmiin, monialaisiin palveluprosesseihin, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä opiskeluhuoltoon liittyviä teemallisia työpajoja ja verkostotapaamisia. Tavoitteena on saattaa kuntia yhteen keskustelemaan ja kehittämään yhdessä.

- Tavoitteena, että syksyllä saataisiin koottua perhekeskustoimintamallin maakunnallinen suunnitelma, hankepäällikkö Heli Niemi kertoo.

- Perhekeskus on enemmänkin monialainen verkosto kuin fyysinen tila. Sitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena ja se tarjoaa rakentaa lapsiperheiden sote-palveluiden ja kuntien hyte-toiminnan ja palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteensovittamiseksi, hän lisää.

Systeeminen työote vahvistuu

Systeeminen työote tulee jatkossa vahvemmaksi myös peruspalvelujen asiantuntijoiden työssä.

- Tällaisessa työotteessa asiakas ja hänen tarpeensa ovat keskiössä. Toimintaa ei johdeta organisaatioista vaan asiakkaan tarpeista käsin. Katsotaan kokonaisuutta ja tehdään asioita aidosti yhdessä. Pyritään sovittamaan yhteen kaikkien toimijoiden tekemistä.

Systeemistä työtä on kehitetty lastensuojelussa. Selkeästi on tarve vahvistaa systeemistä, monialaista tiimityön mallia myös perustasolla, Heli Niemi lisää.

Pirkanmaalla tavoitellaan myös maakunnallisesti yhtenäistä sähköistä perhekeskusta, joka kokoaa yhteen perhekeskuspalvelut.

- Kyseessä on maakunnallisesti yhtenäinen palvelutarjotin, joka on helppokäyttöinen ja samankaltainen näkymältään – asui sitten maakunnan pohjois- tai eteläosassa. Uudistuksessa kartoitetaan ja juurrutetaan myös olemassa olevia sähköisiä palveluita. Ne tuodaan näkyväksi tälle tarjottimelle.

Kunnat palvelujen kehittäjinä

Uudistusvalmistelussa keskeistä on, että kehittäminen tapahtuu kunnissa maakunnallisen suunnitelman pohjalta.

- Maakunnallisena tiiminä sovitamme kehittämistä yhteen ja tuemme siinä kuntia.

Osana maakunnallista perhekeskustoimintamallia vahvistetaan myös Pirkanmaan LAPE-johtamisen rakenteita, jonka pohjana toimivat olemassa olevat maakunnalliset asiantuntijaverkostot.

- Pirkanmaan LAPE-työryhmä on aktiivinen ja sitoutunut ryhmä. Se on strategisen tason työryhmä, joka koordinoi ja sovittaa yhteen maakunnallista LAPE-työtä. Lisäksi on olemassa laajat kehittäjäverkostot ja hankkeita, jotka tukevat maakunnallisesti kuntien kehittämistyötä.

” Keskeistä on kuulla kuntien tarpeita ja saattaa kunnat yhteen miettimään tärkeitä kehittämisen teemoja.

Heli Niemi, hankepäällikkö

Niemi lisää, että lisäksi LAPE-kehittämisen rakenteita vahvistetaan sovittamalla yhteen kuntien sekä eri hankkeiden ja verkostojen toimintaa. Tarkoituksena on, että kehittäminen nähdään kokonaisuutena, jota ohjaavat yhteiset tavoitteet. Keskeistä on, että eri toimijat tekevät kehittämistyötä kuntien kanssa yhdessä, ei toisistaan erillään. Konkreettisena kehittämisen alustana ja väylänä toimii hanke-, kunta- ja verkostokehittäjistä koostuva LAPE-kehittäjäryhmä, joka myös valmistelee asioita LAPE-työryhmälle.

Nykyisen sote-uudistuksen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudistamistyö on jatkoa vuosien 2016-2018 kansalliselle LAPE-hankkeelle. Sitä toteutetaan kaikkialla Suomessa osana sote-uudistusta.

Juttu on ensimmäinen osa sarjasta, jossa esitellään Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen valmistelua. Sarjassa esitellään myös perusterveydenhuollon avovastaanottopalvelujen, digitaalisten palvelujen, sosiaalihuollon palvelujen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistä.

Vauva on isänsä sylissä ja saa maitoa tuttipullosta. Rauhallinen, yhteinen hetki menossa.

Uudistuksen tavoitteita

  • Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi vahvistuu.
  • Palveluista tulee asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja vaikuttavia.
  • Perhekeskustoimintamalli selkeytyy ja sen rooli osana sote-keskusta vahvistuu.
  • Alueelliset erot palvelujen saatavuudessa kaventuvat.
  • Korjaavista palveluista siirrytään ennalta ehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin.
  • Lasten ja nuorten erityispalveluiden (lastensuojelu ja psykiatria) kuormittuneisuus vähenee.
  • Myös ammattilaisten osaaminen, työn laatu ja työhyvinvointi vahvistuu.

Lape-tiimi työstää seuraavia osa-alueita yhdessä kuntien kehittäjien kanssa

Hankepäällikkö Heli Niemi: Hankekokonaisuuden johtaminen, perhekeskustoimintamallin kokonaiskuvan ja rakenteiden luominen, sisältäen sähköisen perhekeskuksen kehittämisen.

Suunnittelija Tiia Lehtinen: Perhekeskustoimintamallin maakunnallinen yhtenäistäminen, sivistyspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön vahvistaminen.

Koordinaattori Eveliina Heinonen: Maakunnalliset tuki- ja koordinaatiomallit systeemiselle työotteelle sekä lapset puheeksi -menetelmälle, muiden toimivien menetelmien kartoittaminen. Kuntien tukeminen systeemisen työotteen käyttöönotossa peruspalveluissa.

Koordinaattori Riikka Kimpanpää: Yhteistyön rakentaminen yli palvelu- ja organisaatiorajojen eri asiantuntijoiden välillä. Entistä suunnitelmallisempien ja asiakaslähtöisempien palvelujen edistäminen. Tavoite, että lapset, nuoret ja perheet pääsisivät peruspalveluihin ilman kohtuutonta viivettä.

Koordinaattori Anna Trygg: Kuntien tukeminen mielenterveys- ja päihdeongelma -kokonaisuudessa matalan kynnyksen monialaisten palvelukokonaisuuksien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Hyödynnetään esimerkiksi Tampereen nuorisovastaanoton ja Ylöjärven intensiiviyksikön malleja.

Koordinaattori Outi Koskinen: Opiskeluhuollon kehittäminen yhteistyössä sivistyspalveluiden toimijoiden kanssa. Palvelut ovat paremmin saavutettavissa ja monialainen, yhteisöllinen työ kouluissa ja oppilaitoksissa vahvistuu ja että koululaisten ja opiskelijoiden kokemus osallisuudesta vahvistuu.

Katso lisätietoa LAPE-valmistelusta tämän linkin takaa.

Lisätiedot:

Kuvat: Mostphotos

Kaikki artikkelit