Hyppää sisältöön

Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö tulee näkymään monin tavoin arjessamme

| Sote-keskus, Yleinen

Tavoitteena on, että Pirkanmaalla on tervein ja hyvinvoivin väestö Suomessa.

Kun hyvinvointialue rakentuu, se tekee yhteistyötä kuntien kanssa erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Yhteistyövelvoitteet on otettu huomioon uudessa lainsäädännössä.

- Kuntien ja hyvinvointialueen johdon pitäisi päästä rakentamaan yhteistä visiota. Jaamme yhteiset arvot. Tavoitteena on, että Pirkanmaalla on tervein ja hyvinvoivin väestö Suomessa, toteaa projektipäällikkö Tuukka Salkoaho.

Salkoahon tehtävänä on tuotannon rakenteiden mallinnus sekä perustettavan hyvinvointialueen ja Pirkanmaan kuntien välinen yhdyspintatyö.

Yhteistyön tulokset näkyvät palveluissa, jotka liittyvät muun muassa kouluihin ja oppilashuoltoon, työvoimapalveluihin ja kotouttamiseen.

Yhteisillä neuvotteluilla sujuvia palveluita

Pirkanmaan kunnat ja hyvinvointialue tulevat jatkossa neuvottelemaan vähintään valtuustokausittain isommasta työnjaollisesta kokonaisuudesta, yhteistyöstä, työnjaosta ja tavoitteista. Lisäksi vuosittain tulee neuvotella esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista ja toteuttamisesta.

- Valtuustokausittainen prosessi on minimi, mutta mikään ei estä jatkuvampaa neuvottelua. Meitä itse asiassa kehotetaan tällaiseen jatkuvaan prosessiin, Salkoaho sanoo.

Laissa on velvoite hyvinvointialueelle ja kunnille tukea toisiaan ja jakaa asiantuntemusta – erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osalta. Hyvinvointikertomus on laadittava yhteistyössä.

Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on jatkossakin tärkeää. - Kun pelastustoimi siirtyy osaksi tätä hyvinvointialueen kokonaisuutta, valmiussuunnittelu ja komentoketjut rakennetaan yhteistyössä toimiviksi. Näin poikkeusoloissa pystytään toimimaan turvallisesti ja oikein.

- Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäasianministeriö käyvät vuosittaiset neuvottelut hyvinvointialueen kanssa. Yksityiskohtaisesti käydään läpi, miten hyvinvointialue ja kunnat pelaavat yhteen.

Myös muut yhteistyökumppanit tärkeitä

Hyvinvointialue tulee tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon osaamis- ja työvoimatarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa sekä muiden koulutusviranomaisten, työhallinnon ja maakuntien liittojen kanssa.

Hyvinvointialue osallistuu myös kansalliseen ja alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii tässä yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa.

Päivittäisen työn tasolla yhteistyökumppaneita tarvitaan myös edelleen. Nykyiset sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteiset tukipalveluratkaisut tulevat siirtymään monelta osin tulevalle hyvinvointialueelle.

- Todennäköisesti meillä on yhteinen palveluntuottaja talous- ja henkilöstöhallinnossa, ateria- ja puhtaanapitopalveluissa sekä hankinta- ja logistiikkapalveluissa.

Ensimmäinen vaihe: kartoitetaan yhteiset tehtävät

  • Määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät: mitkä hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelukokonaisuudet säilyvät jokaisessa kunnassa. Millaista monialaista ja poikkihallinnollista työtä tehdään kunnasta hyvinvointialueelle siirtyvien sote-palveluiden kanssa.
  • Kartoitetaan erityisesti kolmannen sektorin palvelut, yhdistykset, vertaistoiminta ja niiden yhdyspinnat tulevan hyvinvointialueen toimintaan. Tämä on todella merkityksellistä.
  • Palveluverkon tarkastelu: millaisia kokonaisuuksia ja palvelutuotantotapoja on, joissa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä.
  • Laaditaan yhteensovittava suunnitelma palveluista asiakastarpeisiin vastaamiseksi.

Toinen vaihe: määritellään yhteistyön tavat

  • Käydään läpi kokonaisuus, johon kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ, ehkäisevä päihdetyö ja järjestökoordinaation rakenteiden määrittely. Järjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen tulevaisuudessa (esimerkiksi psykososiaalisen tuen kokonaisuus, ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö).
  • Määritellään elintapaohjauksen yhteistyörakenne (esim. tyypin 2 diabetes ja depressio).
  • Määritellään maahanmuutto- ja kotouttamispalveluitten yhteistyörakenne. Mikä on työllisyyskysymysten yhteistyörakenne. Mikä on työllisyyden kuntakokeilun rooli, miten nivotaan yhteen sosiaalityö ja kuntien työllisyyspalvelut.
  • Varmistetaan oppilashuollon, neuvolapalveluiden, päivähoidon ja kuntien sivistyspalveluiden saumaton yhteistyö. Kulttuuri ja sivistyspalveluiden yhteistyörakenne määritellään.
  • Käydään keskustelua siitä, millaista yhteistyörakennetta sote-palveluverkko, maankäytön suunnittelu, asuminen -kokonaisuus vaatii.
  • Määritellään yhteistyörakenne mm. kuljetuspalveluissa. Miten rakennetaan yhteen esim. koulukuljetuksia ja sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia.
  • Määritellään, miten toimitaan laajemmalla yhteistyöalueella (Erva).

Kolmas vaihe: laaditaan sopimuksia ja dokumentteja

  • Sopimuksia ja dokumenttia laaditaan vuonna 2022.
  • Yhdyspintatyön näkökulmat tulee saada osaksi hyvinvointialueen palvelustrategiaa.
  • Sovitaan kustannusten jaon mallit.
  • Laaditaan tehtäväalakohtaiset yhteistyösopimukset.
  • Laaditaan viranomaisyhteistyön yhteistyömallit (erityisesti pelastustoimi ja kuntiin jäävä ympäristöterveydenhuolto).

Lisätiedot:

  • Projektipäällikkö Tuukka Salkoaho

    Tuotannon rakenteiden mallinnus sekä perustettavan hyvinvointialueen ja Pirkanmaan kuntien välinen yhdyspintatyö, siinä ovat keskeisimmät valmisteluvastuuni. Tavoitteenani on siis luoda mallit, jotka tukevat yhdenvertaista palvelujen saatavuutta sekä organisaatioiden välistä saumatonta yhteistyötä.

Kaikki artikkelit