Hyppää sisältöön

Isätyötä tasa-arvoisen vanhemmuuden edistämiseksi

| Sote-keskus, Yleinen

Lempäälän perhekeskuksessa on vuoden 2022 aikana kehitetty iseille annettavaa tukea matkallaan kohti täysivaltaista vanhemmuutta. Kehittämistyössä mallinnettiin Lempäälän isätyön hyvät käytännöt ja kartoitettiin kehittämistarpeet. Syntyi Lempäälän käyttäjälähtöinen isätyön malli.

Lempäälän isätyön mallissa isyyden tukemisen muotoja ovat isille kohdennetut palvelut, isille suunnatut sisällöt perheille kohdennetuissa palveluissa, isät huomioiva työskentelyote perheille kohdennetuissa palveluissa ja vaikuttamistyössä sekä isäpuheen ylläpitäminen organisaation sisällä ja erilaisissa verkostoissa.

Oleellista mallissa on isätyöntekijä, joka vastaa isätyön käytännöistä, henkilöstön koulutuksesta ja isäpuheen ruokkimisesta eri yhteyksissä. Isätyöntekijä on osa perheohjauksen tiimiä ja tekee myös sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä, missä yhteydessä työntekijän isäerityinen osaaminen on usein hyödyksi.

Emansipaatio muutoksen käynnistäjänä

Emansipatorinen orientaatio korostuu Lempäälän isätyössä, millä tarkoitetaan sitä, että työskentelyn eri muodot tähtäävät kaikki muutokseen. Brasilialainen kasvatusteoreetikko Paolo Fréire on tehnyt emansipaation käsitettä tunnetuksi ja hän on pitänyt tärkeänä ”sorrettujen” vapautumisen lisäksi sitä, että myös ”sortajat” voisivat vapautua ”sortoa” ylläpitävistä ajattelu- ja toimintamalleistaan.

Isätyö pyrkii edistämään isien, äitien ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten vapautumista aiemman isäkulttuurin muovaamista ajattelu- ja toimintamalleistaan. Työntekijät kertoivat kehittämistyön yhteydessä kokemuksiaan siitä, että naisvaltaisella alalla työntekijöiden on usein helpompaa tavoittaa äitien kokemuksia ja sen myötä heille voi olla luontaisempaa äitien kuin isien kohtaaminen ja huomioiminen palveluissa.

Isätyön mallinuksena yhtenä osana on perhekeskusverkostojen ammattilaisille suunnattu Isäasiaa -koulutus, jonka pilottivaiheessa keskitytään kutittelemaan tai tarpeesta riippuen jopa ravistelemaan sosiaali- ja terveysalan toimijoiden isäkäsityksiä. Tavoitteena on dialogin kautta mahdollistaa osallistujien erilaisia tietoisia, emansipaatioon johtavia ajatusprosesseja.

Toisin näkemisen ja -tekemisen mahdollisuus

Miessakit ry:n entinen toiminnanjohtaja, dosentti Matti Rimpelä (2019) ilmaisi muutama vuosi sitten huolensa isätyön kehittämisen jämähtämisestä ja pohti, oliko aikaikkuna isätyön kehittämiseksi jo sulkeutunut. Tutkimusten ja suositusten perusteella voisi ajatella, ettei isyyttä ja isyydelle annettavaa tukea saa sivuuttaa, kun päätetään perheiden palveluista hyvinvointialueilla (ks. Hughes, Huttunen, Sinkkonen, STM, Välijärvi & Äikäs).

Sote-uudistus antaa meille mahdollisuuden nähdä asioita uusin silmin ja saamme mahdollisuuden vapautua ajattelumme kahleista. Toivottavasti me Pirkanmaalla kykenemme hyödyntämään tämän historiallisen hetken ja rohkeasti lähdemme kehittämään palveluita vaikuttavampaan suuntaan palveluiden ennaltaehkäisevää merkitystä korostaen. Sote-uudistus ei tule valmiina, me tehdään se yhdessä!

Miten kehitimme

Isätyön laadukas mallintaminen edellytti palveluiden tarkastelua useammasta näkökulmasta, ja palveluiden käyttäjät olivat kehittämisessä keskeisessä roolissa. Malli rakentui isätyön osallisuustyöpajan ja työntekijöiden teemahaastatteluiden pohjalta. Käyttäjälähtöisyys ei ollut Lempäälässä mikään uusi juttu ja esimerkiksi isäryhmät ovat käynnistyneet perheiden toiveesta noin kymmenen vuotta sitten.

Uutta oli kuitenkin osallisuustyöpajamallin hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä, minkä myötä isätyön malliin saatiin isien kokemukset ja tarpeet näkyväksi. Isätyön palvelukokonaisuuden mallintaminen antaakin kattavan pohjan palveluiden jatkokehittämiselle, avaa palvelupolkua ammattilaisille myös asiakkaan näkökulmasta sekä jäsentää palvelukokonaisuutta helpommin arvioitavaan ja toisinnettavaan muotoon.

Kirjoittajana on sosiaaliohjaaja Kalle Itkonen Lempäälän perhekeskuspalveluista.

Palveluita kehitetään ottamaan huomioon perheiden monimuotoisuus ja erilaiset vanhemmuuden roolit

”Perhekeskuksen yhtenä tehtävänä on vanhemmuuden tukeminen. Toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamisessa on tavoitteena siirtyä vahvemmin lapsen ja perheen tilannetta kokonaisuutena katsovaan systeemiseen työhön. Palveluita on kehitettävä huomioimaan paremmin perheiden monimuotoisuus sekä erilaiset vanhemmuuden roolit.

Siksi on tärkeää tarkastella muun muassa sitä, miten perhekeskus huomioi vahvemmin isät palveluissa kokonaisuutena sekä työssä yksittäisten perheiden kanssa. Lähitulevaisuudessa on tärkeää muodostaa kokonaiskuva myös siitä, millaista on Pirkanmaan perhekeskuksen isätyö.”

Suunnittelija Eveliina Heinonen, Osallisuus ja kokonaisvaltainen kohtaaminen, LAPE-muutoskokonaisuus, Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskushanke (PirSOTE)

Lähteet:

Hughes, D. A. (2011). Kiintymyskeskeinen vanhemmuus – toimivuutta kasvatukseen (L. Ritanen, käänt.). PT -kustannus. (Alkuperäisteos julkaistu 2009)

Huttunen, J. (2014). Isyyden muutos ja tulevaisuus. Teoksessa P. Eerola & J. Mykkänen (toim.), Isän kokemus (ss. 178-196). Gaudeamus.

Sinkkonen, J. (2012). Isäksi ensi kertaa. WSOY

STM. (2014). Mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtiva työryhmä. Väliraportti [Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:3]. STM. (2017).

Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä. Opas vanhempien ja lasten tukemiseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta [Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:13].

Välijärvi, J. (2019). Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille. [Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7]. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö.

Äikäs, L. (2021) Pysähtymistä isyyden äärelle: isätyö työntekijöiden näkökulmasta tarkasteltuna. [Maisteritutkielma, Jyväskylän yliopisto].

Kaikki artikkelit