Hyppää sisältöön

Järjestötoimijoiden osaaminen sote-ammattilaisten tukena – työn uudet mahdollisuudet

| Blogi, Yleinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistus tuo maakunnille velvoitteen edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä.

Ammattilaisten lisäksi järjestöillä on merkittävä rooli alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Järjestötoiminta ja järjestölähtöinen auttamistyö on monimuotoista, yhteiskunnallisesti ja yksilön kannalta merkittävää toimintaa, joka lisää ihmisten osallisuutta, merkityksellisyyden kokemusta sekä vaikutusmahdollisuuksia.

Usein kuulee sanottavan, että Suomi on järjestöjen luvattu maa. Sanonnalla on vahva totuuspohja. Vuosittain pelkästään sosiaali- ja terveysalan järjestöissä, vapaaehtoistyötä tekee noin puoli miljoonaa ihmistä. Järjestölähtöisellä vapaaehtoisten tekemällä auttamistyöllä täydennetään sosiaali- ja terveyspalveluista tukemalla ja osallistamalla laajasti eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Vapaaehtoistoimijat toimivat muun muassa neuvonantajina erilaisissa palveluissa sekä viestintäkanavissa. Lisäksi he antavat tukea kohtaamistilanteiden etulinjassa esimerkiksi vertaistukijana, kriisiauttajana, rinnalla kulkijana tai puhelinpäivystäjänä.

Vapaaehtoistoiminnassa ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat keskiössä. Lisäksi järjestöjen toimintaan osallistuville vapaaehtoisille kertyy erityisosaamista esimerkiksi eri ihmisryhmien ja yksittäisten ihmisten elämäntilanteista sekä vertaistietoa tuen tarpeista. Vapaaehtoistoiminnassa vertaisen tai rinnalla kulkijan rooleissa korostuvat tasavertaisen vuorovaikutuksen erityinen arvo. Vaikka vapaaehtoisen rooli verraten ammattilaiseen on erilainen, ihmisten välisissä kohtaamisissa tapahtuva vuorovaikutus ja siihen liittyvä osaaminen yhdistää vapaaehtoistoimijan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen.

Toisen ihmisen auttamiseen ei aina tarvita korkeasti koulutettuja ammattilaisia tai erityistä menetelmäosaamista. Tulisi mahdollistaa ja antaa tunnustusta tavallisten ihmisten tavallisille mahdollisuuksille auttaa toisia. Vuorovaikutustaidot ovat geneerisiä, kehitettävissä ja opittavissa olevia taitoja, joita tarvitaan kaikissa tilanteissa, joissa kohdataan ja rakennetaan luottamusta ihmisten välille.

Aktiivinen kuuntelu sekä ymmärryksen ja empatian osoittaminen toisille, ovat vuorovaikutustaitoihin liittyviä auttamismenetelmiä, joilla edistetään ihmisten välistä kohtaamista ja dialogin syntyä. Erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimivilla vapaaehtoisilla on merkittävää vuorovaikutus- ja kohtaamisosaamista, jonka hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa tuo etua niin ammattilaisille kuin vapaaehtoisillekin - mutta ennen kaikkea asiakkaille. Palveluiden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta meillä ei ole varaa jättää järjestöissä toimivien vapaaehtoisten osaamista ja resursseja hyödyntämättä. Yhteistyötä tiivistäen ja uusia, innovatiivisiakin yhteistyömuotoja hyödyntäen ne tulee valjastaa apua ja tukea tarvitsevien ihmisten käyttöön.

Pirkanmaan Tulevaisuuden Sotekeskus -hankkeessa on tunnistettu järjestöyhteistyön merkitys ja mahdollisuudet osana tulevan hyvinvointialueen palveluita. Yhteistyötä edistetään useassa hankesalkussa PirSote-hankesuunnitelman mukaisesti. Yhteistyön muotoina ovat muun muassa omaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuuden hyödyntäminen ja heidän osallistumisensa mahdollistaminen kehittämistyöhön eri työryhmien avulla. PirSOTE-kehittämisessä painotetaan vahvasti, että esimerkiksi palveluvalikossa, osana hoidontarpeen arviointia muistetaan hyödyntää järjestötoimijoiden tekemää arvokasta työtä.

Kirjoittajina Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnittelija Senja Vänskä sekä projektipäällikkö Kaija Saari

Tekstin pohjalla on Senja Vänskän Sairaanhoitaja ylempi AMK, opinnäytetyöhön liittyvä kypsyysnäyteartikkeli. Lue koko teksti tästä.

  • Suunnittelija Senja Vänskä

    Työskentelen mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnittelijana. Erityisesti tehtävänäni on edistää perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden saatavuutta sekä kehittää toimijoiden osaamista yhteistyössä kuntien kanssa.

  • Projektipäällikkö Kaija Saari

    Työskentelen projektipäällikkönä vastuualueenani mielenterveys- ja päihdepalvelut. Erityisenä kehittämisen kohteina ovat matalankynnyksen palvelut, osaamisen lisääminen sekä konsultaatioiden kehittäminen. Toimin yhteistyössä tulevan hyvinvointialueen toimijoiden sekä muun kehittäjäverkoston kanssa.

Kaikki artikkelit