Hyppää sisältöön

KOMAS-hanke loi valmiuden uuden hyvinvointialueen toimeenpanolle

| Blogi, Yleinen

Kohti maakunnallista sotea (KOMAS) -hankkeen ansiosta saavutettiin valmius aloittaa hyvinvointialueen toimeenpano välittömästi lakien tultua voimaan kesällä 2021.

Moni konsepti, toimintamalli ja ajattelu on siirtynyt suoraan valmistelijoiden mukana hyvinvointialueelle. Myös edellisen valmistelukierroksen työ ei mennyt hukkaan vaan aiemmin laaditut materiaalit ja kehittämisideat olivat monelta osin suoraan tai pienellä päivityksellä hyödynnettävissä.

KOMAS-hanke päättyi vuodenvaihteessa. Se oli valtionavustuksella rahoitettu hankekokonaisuus, joka nimensä mukaisesti keskittyi saattamaan valmistelua kohti maakunnallista sotea ja nostamaan Pirkanmaan valmius tasolle, jossa uudistus on mahdollista toteuttaa valtakunnallisen aikataulun ja lakien mukaisesti. Lisäksi tavoitteena oli hyödyntää jo aiemmin tehtyä työtä mahdollisimman laajasti. Fokus oli enemmänkin hallinnon ja palveluiden järjestämisessä sekä ICT-järjestelmissä. Edelleen käynnissä oleva sisarhanke, PirSOTE, jatkaa sote-palveluiden sisällöllistä uudistamista ja kehittämistä kohti alueellisia ratkaisuja.

KOMAS-hankekokonaisuus koostui kolmesta osa-alueesta, joita olivat hankehallinto ja koordinaatio (KOMAS 1), hallinnon ja järjestämisen toimintoihin keskittynyt johtamisen ja ohjauksen kehittäminen (KOMAS 2) sekä ICT-järjestelmien yhdenmukaistamista ja digitalisaatiota eteenpäin vienyt KOMAS 3. Hankkeeseen osallistui hyvin laaja osatoteuttajakenttä, joka koostui Pirkanmaan 23 kunnasta ja niiden muodostamista 15 yhteistoiminta-alueesta, Pirkanmaan liitosta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä sekä laajasta, noin kolmenkymmenen vastuuvalmistelijan verkostosta.

Vielä tässä vaiheessa, kun loppuraportit ovat läpikäymättä ja talouden toteumat ovat parhaimmillaankin vain arvauksia, on hankkeen pidemmän aikavälin vaikuttavuutta vaikea arvioida. Hyötyjä on jo kuitenkin jonkin verran tunnistettavissa, myös epäonnistumisia. Kuntien ja muiden osatoteuttajien kokemien haasteiden osalta korostuivat varsin vahvasti kireä aikataulu ja hankkeen päättyminen liian nopeasti. Kaikkia suunnitelman mukaisia sisältöjä ei saatu vietyä eteenpäin alun perin suunnitellussa laajuudessa. Muita haasteita olivat talouden matalat toteumat ja resurssien vajavainen hyödyntäminen. Tästä seuranneena ja osin realisoituneenakin riskinä on ollut hyvinvointialueen toimeenpanossa hyödyntämättä jäävä työmäärä.

KOMAS 1 kohdalta tavoitteet saavutettiin pääosin. Nyt jo voidaan todeta, että hyvin onnistuttiin johdon ja osatoteuttajien tukemisessa, etenemisen tilannekuvan tuottamisessa sekä hankeviestinnässä. Myös osatoteuttajia kytkettiin mukaan varsin laajasti. Sujuvan maksatuksen tavoite ja maksatusprosessi puolestaan koettiin hyvin raskaaksi, moniportaiseksi ja ei sujuvaksi. Vaivan koettiin olevan monelta osin suurempi kuin byrokratian kautta saavutetut hyödyt. Yleisesti selkeästi roolitettu hankehallinto tuotti vakaata perustaa valmistelulle ja tuki osaltaan johdon valmiutta hyvinvointialueen tehtävien vastaanottoon ja uudelleen organisointiin.

KOMAS 2 puolestaan muodostui yhdeksästä osaprojektista, joista kukin on tuottanut pääosin ne ydinsisällöt, jotka ne itselleen asettivat. Aikataulu oli tiukka ja ehdoton, mutta siinä pysyttiin. Jonkin verran on jouduttu tinkimään alun perin suunnitelluista valmistelusisällöistä sekä tavoitteista tuotosten laajuuden osalta. Kustannusten kohdalta näyttää siltä, että ne alitettiin selvästi ja osa-alue ei kyennyt hyödyntämään rahoitusta täysimääräisesti. Merkittävänä hyötynä voidaan nostaa jo edellisessä uudistusvalmistelussa tuotetun materiaalin hyödyntäminen, päivittäminen ja jatkojalostaminen monelta osin uuden työn pohjaksi. Vaikuttavuus ilmenee myös nyt valmisteltujen sisältöjen suorana hyödyntämisenä hyvinvointialueella. Osa kehitetyistä sisällöistä on jo siirtynyt valmistelijoiden mukana hyvinvointialueelle.

KOMAS 3 rakentui pitkälti kuntatoteutuksen ympärille, jossa päätavoitteina olivat asukkaan digitaalisten palveluiden kehittäminen, alueellisten toimintamallien yhtenäistäminen, valtakunnallisten toimintamallien ja määrittelyiden käyttöönotto sekä tietojärjestelmien konsolidointien ja hankintojen valmistelu. Kuntatoteutusta haastoivat erityisesti kireä aikataulu, henkilöresurssien saatavuus ja laajasti oman työn ohessa tekeminen, talouden matalahkot toteumat ja hankkeen täysimääräisen hyödyntämisen jääminen suunniteltua vajaammaksi. Toisin sanoen hanke loppui liian aikaisin.

Muutamina yleisen tason onnistumisina todettakoon Omaolon tuominen kaikkien Pirkanmaan kuntien käyttöön. Myös erilaisia digitaalisia etäpalveluita otettiin kunnissa käyttöön ja niiden jalkauttaminen ja kehittäminen jatkuu muun muassa PirSOTE-hankkeen puitteissa. Myös sosiaalipalveluiden Kanta-liittymiset on toteutettu suunnitelman mukaisesti Efficaa käyttävissä kunnissa, ProConsona-kuntien osalta tehtiin palvelutehtäväluokituksen edellyttämät muutokset. Myös kuvantamisen arkiston käyttöönotot toteutuivat pääosin suunnitelmien mukaisesti, AluePegasos otettiin käyttöön ja sosiaalipalveluiden asiakastietojärjestelmän määrittelytyöt valmistuivat ajallaan.

Lopuksi lyhyesti jatkon askelmerkeistä. Nyt alkuvuodesta tekemisen fokus on pääosin osa-alueiden ja toteuttajien maksatuksissa sekä loppuraportoinnissa. Maksatushakemukset (7-12/2021) saadaan hanketoimistoon tammikuun aikana. Loppuraportointi koostetaan helmikuussa ja sen keskeiset nostot tuodaan maaliskuussa ohjausryhmän tiedoksi. Vielä ennen kesälomia hanketoimisto laatii loppuselvityksen aluehallintovirastolle. Muuten jo kehitetty työ jatkuu hyvin pitkälti “samoilla lämpimillä” hyvinvointialueella.

Kuva: STM / Katri Lehtola

Kaikki artikkelit