Hyppää sisältöön

Missä mennään tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa?

| Blogi, Sote-keskus, Yleinen

Uudistumisen ovat mahdollistaneet erilaiset etäfasilitoinnin keinot. Näin on saatu linjoille jopa satoja innokkaita oman työnsä kehittäjiä, joka ei olisi ollut mahdollista perinteisin menetelmin.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen alkuvaiheessa kehittämistä tehtiin pitkälti osatoteuttajakuntien ehdoilla. Vaiheittain viime kesän jälkeen on suunta ollut kohti tulevan hyvinvointialueen yhtenäisiä toimintatapoja. Tällä yhteisellä kehittämisellä tavoitellaan, että ”voitaisiin myös tulevaisuudessa tarjota laadukkaita sekä meidän hoidon ja palvelun tarpeeseemme parhaalla mahdollisella tavalla vastaavia sosiaali- ja terveyspalveluita”, kuten Pirkanmaan hyvinvointialueen johtava suunnittelija Katja Uitus-Mäntylä on blogissaan kirjoittanut.

Kehittämistä on tehty koronapandemian varjossa ja se on tuonut uusia haasteita esimerkiksi hoito- ja palvelutakuun toteuttamiseksi, kun henkilöstöä on jouduttu siirtämään muun muassa rokotusten toteuttamiseen ja muutoinkin henkilöstön saanti on merkittävästi heikentynyt.

Uudistumisen ovat mahdollistaneet erilaiset etäfasilitoinnin keinot. Näin on saatu linjoille jopa satoja innokkaita oman työnsä kehittäjiä, joka ei olisi ollut mahdollista perinteisin menetelmin. Työ etenee, vaikka haasteita on kuntien epätahtisen etenemisen vuoksi. Lisäksi pohdituttaa, miten saadaan kokonaisuudet haltuun, kun uusin rakentein lähdetään hyvinvointialueella palveluja tuottamaan. Paljon on saatu aikaiseksi ja uusista toimintamalleista voi lukea hankkeitten vetäjien blogeista ja Innokylän sivuilta. Kehittämistarpeita on edelleen paljon. Jo PirSOTE-hanke itsessään on laaja. Onnistuakseen se vaatii niin johdon sitoutumista kuin monialaista työskentelyäkin, jopa uutta ajattelutapaa asiakkaan kokonaispalvelutarpeen näkökulmasta.

Myös digitaalisten toimintamallien kehittämisessä on tehty aimo loikka eteenpäin ja ilman sitä hoidon ja palveluiden saatavuus olisi ollut nyt arvioitua heikompi. Hyvänä esimerkkinä on OmaOlon käytön laajentaminen koko Pirkanmaan alueen kattavasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi hanketta puolen vuoden välein. Juuri julkaistun arviointikertomuksen mukaan kehittämistoimet olivat vielä syksyllä pitkälti suunnittelu- ja pilotointivaiheessa. Näin ollen varsinaisia kehittämisen vaikutuksia ei ole vielä mitattavissa. Arvioinnin mukaan palveluiden saatavuus - muun muassa ei-kiireelliseen hoitoon pääsy - oli jopa jonkin verran laskenut. Sosiaalipalveluiden saatavuus on ollut lähes ennallaan lukuun ottamatta lapsiperheiden palveluita. Ei sinänsä ihme, kun korona on kasvattanut lapsiperheiden palvelutarvetta ja vuoden 2021 ei-kiireellisen sairaanhoidon käyntimäärät ovat lähes neljänneksen korkeammat kuin vuosina 2019 tai 2020.

Jotta kehittämisen tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan arvioida, on meillä oltava oikeata dataa toiminnan arvioimiseksi. Tässä meillä on vielä työsarkaa, kun on huomattu, että ammattilaisten kirjaukset eivät siirry valtakunnallisiin tilastoihin oikealla tavalla. ”Hihat on kääritty” tähänkin tehtävään ja nyt hankkeessa jalkaudutaan kuntiin käymään läpi niin terveyspalveluiden kuin sosiaalipalveluidenkin kirjaamista.

Tästä on hyvä jatkaa uusien käytäntöjen implementointia ja ottaa huomioon tulevat tarpeet myös hyvinvointialueen palveluiden kehittämisessä.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen päätavoitteet ovat:

  1. Palvelujen saatavuus, oikea aikaisuus ja jatkuvuus
  2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi
  3. Laatu ja vaikuttavuus
  4. Monialaisuus ja yhdenvertaisuus
  5. Kustannusten nousun hillintä
  • Hankejohtaja (PirSOTE- ja PirKOTI-hankkeet) Eeva Halme

    Eeva Halme

    Hankejohtajana tehtäväni on tukea Pirkanmaan kuntien sote-hankkeiden toteuttamista, apuna kuntien osaajista koottu valmistelutiimi. Tuotannon kehittämistä viedään yhteisen soten suuntaan. Tavoitteena on tehdä työ vahvasti yhdessä ja saada aikaan palvelut, jotka tukevat arjessa pärjäämistä..

Kuva: STM / Katri Lehtola

Kaikki artikkelit