Hyppää sisältöön

Miten määrittelemme sote-palveluiden järjestämisen?

| Blogi, Yleinen

Palvelut tulee järjestää ja toteuttaa dynaamisesti - pirkanmaalaisen parhaaksi.

Sote-uudistuksen yhteydessä puhutaan toistuvasti palveluiden järjestämisestä ja järjestämisvastuusta. Käsitteinä nämä ovat hieman tulkinnanvaraisia.

Nykyisellään kunta vastaa lähtökohtaisesti omien asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Kuntien vastuulle kuuluva terveydenhuolto jakautuu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon.

Kunnat ovat voineet siirtää järjestämisvastuun yhteistoiminta-alueelle, joka voi olla kuntayhtymä tai perustua isäntäkuntamalliin. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kunta voi ulkoistaa palveluitaan hyvinkin laajasti, mutta järjestämisvastuu pysyy kunnalla. Tämä on hyvin tuntemamme lähtötilanne.

Mitä lakiehdotus tarjoaa

Marinin hallituksen sote-uudistuksessa järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista siirtyy perustettaville hyvinvointialueille. Lakiehdotuksissa järjestämiseen liittyvistä asioista säädetään mm. seuraavasti:

Järjestämislain 8. pykälä : Hyvinvointialue on järjestämisvastuussa sosiaali- ja terveydenhuollosta alueellaan…

Hyvinvointialuelain 7. pykälä: Hyvinvointialue vastaa… palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3) tuottamistavan valinnasta; 4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta; 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä…

Hyvinvointialuelain 22. pykälä: Aluevaltuusto vastaa toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää sen päätösvaltaa…

Järjestämislain 4. pykälä: Hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto… sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.

Hyvinvointialueesta lakiehdotukset linjaavat melko yhtenevästi kuntalain kanssa. Ne määrittelevät valtuuston ylimmäksi vallankäyttäjäksi, hallituksen toiminnan johtajaksi ja vielä kaksi hieman erilaista strategiaa pakollisiksi.

Järjestämislain 4. pykälä viittaa jo hieman siihen, miten tämä järjestämistehtävä tulee täyttää. Suppeimmillaan järjestäminen voisi olla sitä, että vastuullisella organisaatiolla on velvollisuus tuottaa kyseisiä palveluita, kun sisältöohjaus tulee erityislainsäädännön puolelta. Sipilän hallituksen uudistuksessa järjestäminen oli juridisesti erotettu palveluiden tuottamisesta. Nyt erotuspakkoa ei ole, mutta juuri sen kautta edellinen uudistuskierros pakotti ajattelemaan järjestämistä omana käsitteenään.

Palveluiden järjestämisen tulkintaa omaan käyttöön

Reformin mahdollisuuksien hyödyntäminen saattaa vaatia löyhästi määritellyn järjestämisen pohtimista ja tulkintaa pirkanmaalaiseen käyttöön.

Aloitetaan sillä, mitä järjestäminen ei olisi: Se ei ole pelkkää juridista vastuuta palveluista, pelkkää hyvinvointialueen palvelutuotannon ja organisaation johtamista ja pelkkää hyvinvointialueen operatiivista toimintaa. Näin tulemme määritelleeksi järjestämisen jonkinlaiseksi rajatuksi hybriditehtäväksi, joka on osin kaikkia mainittuja ja lisäksi mahdollisesti jotain muuta.

Palataan hetkeksi valtuustoon, jolla on luonnollisesti strateginen rooli myös hyvinvointialueella. Sipilän hallituksen uudistus sisälsi lakisääteisen valtuuston antaman palvelulupauksen. Nyt sitä ei lakiehdotuksessa vaadita, mutta palvelulupauksen konsepti on edelleen kiinnostava.

Järjestämisen tulkinta voisi rakentua vaaleilla valitun ylimmän vallankäyttäjän strategisen roolin ja sen asukkaille suuntaaman palvelulupauksen ympärille. Vaikkapa näin:

Järjestäminen on

  • Valtuuston palvelulupauksessaan kiteyttämää tahtoa siitä, että hyvinvointialueen asukas saa lain määrittämät ja hyvinvointinsa edellyttämät palvelut yhdenvertaisesti ja laadukkaasti.
  • Palveluiden toteutuksen ohjaamista haluttujen vaikutusten suuntaan. Linjausten tekemistä siitä, mitä palveluja tarjotaan, mille asukasryhmille, millä tavoin ja millaisin tavoittein.
  • Puitteiden ja resurssien rakentamista ja määrittämistä edellä mainittujen palveluiden toteuttamiselle.
  • Hyvinvointialueen kokonaistilanteen hahmottamista, strategista kehittämistä ja johtamista, jotta kaikki edellä mainittu olisi tulevaisuudessakin mahdollista ja toimivaa.

Näin järjestäminen olisi kytköksissä lainsäädännön reunaehtoihin, väestötasoiseen näkökulmaan ja suoralla vaalilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävää varten valittuun valtuustoon.

Seuraava askel on pohtia, mitä tämänkaltainen tulkinta tarkoittaa, kun otetaan seuraava askel kohti konkretiaa.

Tavoitteena tulee joka tapauksessa olla dynaaminen palveluiden järjestäminen ja toteuttaminen pirkanmaalaisen parhaaksi.

Lisätietoa kirjoittajasta:

Kaikki artikkelit