Hyppää sisältöön

Perheiden osallisuus on ennakkoehto vaikuttaviin palveluihin

| Sote-keskus, Yleinen

Yksi tapa osallisuuteen kehittämisessä on yhteiskehittämisprosessi, joissa hyödynnetään osallisuutta edistäviä työkaluja ja menetelmiä. Lempäälässä järjestettiin viiden työpajan yhteiskehittämisprosessi niiden perheiden vanhemmille, joiden lapsilla on nepsyhaasteita.

Lähtiessämme osallisuustyökalun yhteiskehittämiseen emme tarkalleen tienneet, mitä kaikkea uutta voisimme oppia. Pitkään alalla toimineina olemme kiinnostuneita siitä, mikä työssämme on vaikuttavaa ja miten voisimme kehittää työtämme vielä vaikuttavampaan suuntaan.

Osallisuus on tuonut eteemme tuttuja teemoja ihmisen kohtaamisesta dialogisuuteen. Se on terävöittänyt sen merkitystä, että kaikessa perhekeskustyössä on kyse siitä, tuleeko ihminen kuulluksi ja kohdatuksi. Kohdatuksi tuleminen on osallisuutta ja siten myös merkittävä osa vaikuttavuuden kokemusta.

Osallisuuden kehittämisessä auttaa yhdessä oppiminen

Meille osallisuustyökalun kehittämisessä tärkeää oli yhdessä oppiminen muiden saman teeman ääressä olevien kanssa. Osallisuustyökalun kehittämisessä Kasper ry:n Vanhempien ääni lastensuojelussa -kehittäjäryhmä rytmitti prosessia ja loi meille luottamusta työn kannattavuuteen. Jaoimme yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia yhdessä kehittäjäryhmän kanssa. Kiinnostus toistemme kehittämistehtäviä kohtaan syvensi merkityksellisyyden kokemusta.

Yhteiskehitimme osallisuustyökalulla perheiden nepsy-palveluita sekä isätyötä

Valtakunnallisesti esillä ovat olleet erityisesti niiden perheiden haasteet, joissa on nepsykirjon tuen tarvetta. Myös Lempäälässä on kyselty toimivien palveluiden perään ja kannettu huolta perheiden jaksamisesta. Tästä syystä järjestimme viiden työpajan yhteiskehittämisprosessin niiden perheiden vanhemmille, joiden lapsilla on nepsyhaasteita. Ryhmään osallistui viisi vanhempaa. Ytimessä oli heidän kokemuksensa ja ajatuksensa siitä, miten voisimme kehittää palveluita toimivampaan suuntaan. Tärkeimmät teemat, jotka tapaamisissa nousivat esiin, liittyivät varhaiseen tunnistamiseen ja tiedon jakamiseen.

Lisäksi järjestimme isäryhmään osallistuville iseille kaksi osallisuustyöpajaa, jossa pääsimme testaamaan osallisuustyökalua uudestaan viiden isän kanssa. Työpajatyöskentelyn tuloksien pohjalta on muokattu perhevalmennuksen ja vauvaperhetyön palveluiden sisältöjä isätyön mallia kehittämällä.

Lempäälän osallisuustyökalun prosessi kuvana.

Uuden oppiminen vaatii rohkeutta

Näiden kokemusten perusteella työpajatyöskentely on ollut toimiva tapa yhteiskehittämiseen. Se on vaatinut meiltä ammattilaisilta rohkeutta heittäytymistä ei tietämisen tilaan sekä keskittymistä kuulemaan asiakkaiden kokemuksia palveluistamme ilman ennakko odotuksia.

Yhdessä kehittämällä tarpeeseen vastaavia ja luovia ratkaisuja

Työpajoissa yllätyimme vanhempien ajankohtaisista ja innostavista ideoista sekä saimme mukaan työtämme kehittämään kokemusvanhempia. Kävikin niin, että meille tarjottiin resursseja käyttöömme, eikä toisin päin. Asiakkaiden kokemusten kuuleminen, kohtaamisen voima ja yhteinen päämäärä kehittää palveluita toimivampaan suuntaan on ollut onnistunut kokemus yhteiskehittämisestä yhdessä vanhempien kanssa.

Yhteiskehittämisen vaikutukset jäävät elämään tapana toimia ja uudenlaisena toimintakulttuurina

Osittain hankkeen vaikutuksesta saamme nauttia jatkossakin kokemusvanhempien käden jäljestä ja teemme työtä sen eteen, että saisimme mukaan toimintaan lisää kokemusvanhempia. Kokemusvanhempien kanssa on vedetty nepsyjengi-harrastustoimintaa sekä nepsynuorten vanhemmille suunnattuja murehdinta-klubi vertaistuki-iltoja verkossa.

Tämän lisäksi iloitsemme siitä, että osallisuustyökalu on menossa eteenpäin uusien palveluiden kehittämistä edistämään ja siitä on oltu kiinnostuneita niin oman kunnan sisällä kuin ulkopuolellakin. Tänä syksynä järjestetään eronneille vanhemmille osallisuustyöpaja yhteistyössä eteläisen hyvinvointialueen työntekijöiden sekä Tampereen MLL-eron ensiapupisteen kanssa.

Hankkeen myötä olemme ymmärtäneet, että omalla paikallamme teemme pienen, mutta merkittävän osan isossa kokonaisuudessa. Koko maailmaa ei pysty muuttamaan kerralla, mutta pala kerrallaan se alkaakin näyttämään jo mahdolliselta.

Katriina Mikkonen ja Risto Tuominen

Artikkelin kirjoittajat työskentelevät Lempäälän kunnan perhepalveluissa sosiaaliohjaajina perheohjauksen tiimissä. Kehitetty toimintamalli on työkalu perhekeskukselle osallisuustyöpajojen toteutukseen. Mukana Kasper Ry:n Vanhempien ääni hankkeessa 2021-2023. Hankkeen tarkoituksena on tuoda esille vanhempien ääntä, kokemuksia ja tarinoita mahdollisimman monipuolisesti. Tämä tapahtuu yhteiskehittämällä, vanhempia kuulemalla, asioita työstämällä ja viestinnän keinoin eteenpäin viemällä.

Osallisuustyö – uudenlainen näkökulma palveluiden kehittämiseen

"Osana Pirkanmaan tulevaisuuden SOTE-keskushankkeen perhekeskuskehittämistä vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä. Yksi tapa osallisuuteen kehittämisessä on yhteiskehittämisprosessi, joissa hyödynnetään osallisuutta edistäviä työkaluja ja menetelmiä.

Lempäälän perhekeskuksessa on kehitetty yhteiskehittämisen osallisuustyökalu. Se kehitettiin yhdessä Kasper Ry:n Vanhempien ääni lastensuojelussa -hankkeen kehittäjäryhmän kanssa sekä käytännöstä oppimalla perhekeskuksen osallisuustyöpajoissa.

Perheiden kanssa yhteiskehittämiseen liittyvä kokemus muutti osallistuneiden ammattilaisten tavan katsoa asiantuntijuuttaan sekä perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja niissä toimimisessa.
Tässä kirjoituksessa kerrotaan ammattilaisten näkökulmasta siitä, mitä yhteiskehittämisessä opittiin."

Suunnittelija Eveliina Heinonen, Osallisuus ja kokonaisvaltainen kohtaaminen, LAPE-muutoskokonaisuus, Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskushanke (PirSOTE)

Kaikki artikkelit