Sosiaalinen kuntoutus osana pirkanmaalaista monialaista palveluprosessia
Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolakiin perustuvaa sosiaalipalvelua, jota kehitetään Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa osana työikäisten sosiaalipalvelujen kokonaisuutta.
Kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä kuntoutuksen kehittämiskokonaisuuden, kuntien sekä muiden hankkeiden ja kehittämistahojen kanssa. Sosiaalinen kuntoutus perustuu monialaiseen, asiakkaan kanssa yhdessä tehtyyn yksilökohtaiseen palvelutarpeenarviointiin sekä asiakassuunnitelmaan. Sosiaalinen kuntoutus yksilöllisenä tukena on määritelmältään hyvin lähellä sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalityön palvelua. Tämän vuoksi onkin tarvetta pohtia ja selventää, mitä yksilöllinen, psykososiaalinen sosiaalinen kuntoutus on suhteessa suunnitelmalliseen sosiaalityöhön.
Sosiaalihuollon palveluille voi olla tarvetta hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, iästä ja perhetilanteesta riippumatta. Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan henkilön sosiaalista toimintakykyä, joka voi olla heikentynyt esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden, kriisin, riippuvuuden tai muun pitkään jatkuneen kuormittavan elämäntilanteen takia. Yksilön perhe, omaiset ja läheiset ovat keskeisessä asemassa ja heidät tuleekin huomioida tiiviinä osana kokonaisuutta. Sosiaalista kuntoutusta voidaan toteuttaa myös työ- ja ryhmätoimintana. Tämä onkin ollut yleisin sosiaalisen kuntoutuksen tarjonnan muoto Pirkanmaalla. Ryhmätoimintaa on voitu tarjota osana sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen palvelua, ja se on voitu toteuttaa joko kunnan omana tai ostopalveluna.
Sosiaalisen kuntoutuksen sisällöillä on yhteneväisyyksiä myös kuntouttavaan työtoimintaan nähden. Erona on, että kuntouttava työtoiminta on jo enemmän työhön kuntouttavaa ja tähtäävää toimintaa, kun taas sosiaalinen kuntoutus tähtää sosiaaliseen toimintakykyyn, arjen ja elämänhallintaan.
Tavoitteena on, että sosiaaliselle kuntoutukselle saadaan yhtenäiset kriteerit ja toimintamallit koko Pirkanmaan alueella, ja että se asettuu luontevaksi, loogiseksi osaksi asiakkaan palveluprosessia silloin, kun on sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamisen tarvetta.
Kuva: STM / Katri Lehtola