Hyppää sisältöön

Strateginen suunnittelu ja rakennetyö

| Blogi, Yleinen

”KOMAS-Kohti maakunnallista sotea” -hanke päättyi vuodenvaihteessa. Hankkeen kakkososiossa pyrimme ennakoiden ymmärtämään tulevaa hyvinvointialuetta, sen olemusta ja mahdollisia kehityskulkuja.

Tavoitteena oli tukea sitä, että valtuusto ja sitä ennen väliaikainen toimielin vate pääsisivät suoraan asiaan, eli niin sanottujen ylärakenteiden valmistelu ei alkaisi nollasta. Toinen kaikkeen toimintaan sisäänkirjoitettu tavoite oli muutostilaisuuden hyödyntäminen. Jos uusi hyvinvointialue tekisi ainoastaan minimimuutokset, se betonoisi vanhoja tuttuja rakenteita ja näin mahdollisesti hukkaisi kehityspotentiaaliaan. KOMAS 2 nimenomaan kohdistui hyvinvointialueen ”ylärakenteisiin”, ja johtamiseen eli sinne minne mitään vanhaa ei luovuttavista organisaatioista olisi siirtymässä, vaan valtuusto määrittäisi elementit uusina. Aikaisessa vaiheessa ymmärsimme, että hyvinvointialue ei ole kunta eikä kuntayhtymä, sen ylärakenteiden tulisi löytää oma äänensä ja tapansa toimia, jotta sote-uudistuksen valtakunnallisten tavoitteiden saavuttaminen olisi ylipäänsä mahdollista.

Työn tuloksena syntyi ehdotus Pirkanmaan hyvinvointialueen toimielinmalliksi, jonka ytimenä olisivat valtuuston valiokunnat. Valiokunnat pohjustaisivat valtuustotasoisia asioita avoimin työmenetelmin ennen varsinaista virkavalmistelua ja hallituksen käsittelyä. Valiokuntamallin ydin on parantaa päätöksenteon strategisuutta ja vahvistaa ensimmäistä kertaa vaaleilla valitun valtuuston asemaa.

Hankkeessa hahmoteltiin kolmitoimintoisen hyvinvointialueen organisointiperiaate, jossa ytimenä oli tasapaino asukkaan ympärille järjestäytyneen kolmen ydintehtävän - ”palveluiden tuottaminen”, ”hallinto- ja tukitoiminnot” sekä ”järjestämien ja strateginen suunnittelu” - välillä. Selkeä työnjako toimijoiden välillä mahdollistaisi paremman toiminnan optimoinnin päätehtävää varten. Ratkaisevan tärkeää mallissa on vuoropuhelu ja yhteistyö. Perustana olisi yhteinen, ylläpidettävä tilannekuva. Tietolähtöisellä hyvinvointialueella kaikki toiminta perustuisi lähtökohtaisesti tietoon.

Pyrimme myös hahmottamaan palveluiden järjestämisvastuuta juridiikan lisäksi toimintana - mitä järjestäjä järjestäessään itse asiassa tekee? Erottelimme passiivista ja organisaatiolähtöistä järjestämistä ja aktiivista, vaikutushakuista ja pitkäjänteisempää järjestämistä. Hyvinvointialueen tulisi luonnollisesti täyttää aktiivisen ja vahvan palveluiden järjestäjän tunnusmerkit, aisaparinaan ketterä ja ammattimaisesti johdettu palvelutuotanto. Tuloksena syntyi ymmärrystä valtuuston järjestämisohjauksesta ja sen käytännön toteuttamisesta osana talousarvioprosessia - mitä valtuusto itse asiassa ohjaa, kun se antaa määrärahat ja tavoitteet palvelutuotannolle? Ohjaako se vaikutustavoitteilla vai määrärahoilla ja tarkasteleeko se hyvinvointialuetta tuotanto-organisaation vai asukkaan kautta?

Lisäksi hahmottelimme tulevan hyvinvointialueen strategiaprosessia, jonka valtuustovetoisen alun jälkeen tulisi olla prosessina jatkuva ja elävä, strategian ollessa aina työn alla. Lisäksi syvensimme jo Sipilän hallituksen maakuntavalmistelussa mukana ollutta, valtuuston pirkanmaalaisille antaman palvelulupauksen konseptia strategian ytimenä.

KOMAS 2 -hankkeen sisältötyötä sparrasi syksyllä 2020 aloittanut vapaaehtoisen valmisteluvaiheen poliittinen yhteistyöryhmä ja sitä kesän 2021 jälkeen aloittanut virallisempi poliittinen seurantaryhmä. Näiden ryhmien kanssa valmistelu pystyi ennakoimaan valmisteltujen sisältöjen etenemismahdollisuuksia aikanaan juuri valitun valtuuston käsittelyssä. Yhteistyö- ja seurantaryhmien työ oli eteenpäin katsovaa ja erittäin uudistushenkistä. Jos Pirkanmaan hyvinvointialue pystyy aloittamaan toimintansa moderneilla, joustavilla ja mahdollistavilla johtamis- ja päätöksentekorakenteilla, on suuri merkitys sillä, että poliittisen tason keskustelua näiden teemojen ympärillä on käyty riittävän ajoissa ja uudistushenkisesti.

Kirjoitushetkellä näyttää siltä, että moni KOMAS 2:ssa käsitelty teema ja syntynyt yksityiskohta on varsinaisessa hyvinvointialueen toimeenpanovalmistelussa mukana.

Riku Siren
Valmistelukokonaisuuden johtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Kaikki artikkelit