Hyppää sisältöön

Systeeminen verkostojohtaminen – alueellista yhdessä oppimista Pirkanmaan perhekeskuksissa

| Blogi, Yleinen

Pirkanmaan perhekeskuksen kehittämisessä on käynnistynyt systeemisen verkostojohtamisen pilotointi yhdeksän kunnan alueella.

Edistämme perheiden hyvinvointia kehittämällä perhekeskusta, josta perheet saavat vahvemmin tarvitsemaansa tukea, tietoa ja apua. Tämä tarkoittaa palveluiden yhteensovittamista perheen ympärille, systeemistä asiakasohjausta ja uudenlaista palveluasennetta, jotta perheet todella olisivat “aina oikealla ovella”.

Systeemisellä verkostojohtamisella tavoittelemme yhteisöllistä perhekeskusta, jossa perheiden olisi mahdollista kohdata vertaisiaan ja olla osa perhekeskusta osallistumalla toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Perhekeskuksen merkittävimpänä laatumittarina on oltava asiakaskokemus.

Miten pääsemme tavoitteeseemme?

Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitsemme johtamisessa uudenlaista ajattelua ja toimintaa sekä rohkeutta miettiä, mistä toimimattomista käytännöistä voimme luopua.

Pilotissa pyrimme saamaan ymmärrystä ja osaamista siitä, mitä on perhekeskuksen verkostojohtaminen ja kuinka johdamme verkostoja systeemisesti. Miten työstämme tulisi yhteisövaikuttavaa?

Ajattelemme, että jo pilotti itsessään tukee verkostojen rakentumista ja systeemistä toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamista. Muutos tapahtuu ja rakentuu omassa toiminnassamme.

Opimme ja kehitämme yhdessä dialogissa, hyödyntäen monialaista asiantuntijuutta, dialogia tukevia keskustelurakenteita, yhteisiä kokonaiskuvia, tavoitteita sekä suunnitelmia. Emme tiedä vastauksia valmiiksi ja muiden puolesta.

Pilotissa luomme yhdessä tekemisen verkoston SOTE-palveluiden sisälle ja yhdyspinnoille kuntien, järjestöjen, seurakunnan ja Kelan palveluihin. Keskeistä on miettiä, miten perheet ovat osana perhekeskuksen verkostoa.

Samalla opettelemme katsomaan perhekeskuksen verkostoa laajemmin ja vahvistamme ajatusta siitä, että kukaan ei vastaa yksinään kompleksisiin ja monialaista toimintaa vaativiin tarpeisiin. Jotta pääsemme pois palvelusiiloista, tarvitsemme aikaa ja tilaa yhteiselle dialogille sekä aitoa vuoropuhelua tukevia rakenteita. Pyrimme oppimaan siitä, miten suunnittelemme ja arvioimme palveluita yhdessä. Millaisten toimintakäytäntöjen avulla oppisimme katsomaan tarpeita ja ilmiöitä kokonaisvaltaisesti? Miten pääsemme toimintaan, jossa emme toimi kustannuspaikat vaan ilmiöt edellä?

Tulevaisuus haastaa meidät kaikki verkostoitumaan ja johtamaan verkostoitumista – ei jätetä tilaisuutta käyttämättä, tartutaan mahdollisuuteen oppia ja ajatella yhdessä!

Verkostojohtamisen pilotin eteneminen

  • Prosessi toteutetaan yhteisillä työpajoilla ja niiden välissä tapahtuvalla työskentelyllä vuoden 2022 aikana.
  • Pilotissa luodaan tiedolla johtamista tukevia työkaluja: kuvataan ja arvioidaan erilaisten indikaattorien ja palvelutarjottimen avulla nykytilannetta sekä kartoitetaan kuntarajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia.
  • Pilotissa toimii:
    • ohjausryhmä, suunnitteluryhmä ja kaksi koordinaattoria
    • verkostojohtamisen asiantuntija ja tutkija, KTT Timo Järvensivu (Uotta Oy)
    • Akaa, Urjala, Valkeakoski, Lempäälä, Nokia, Sastamala, Punkalaidun, Vesilahti, Pirkkala
    • PirSOTE-hanke
    • Perhekeskusten ammattilaisia sote-palveluista, sivistyspalveluista, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista, järjestöistä, seurakunnista ja Kelasta.
    • Mukaan kehittämistyöhön kutsutaan myös kehittäjäasiakkaat.
  • Työ suunnataan mahdollisesti tuleville toiminnallisille perhekeskusalueille
    • Vaikka alueet eivät toteutuisi nyt suunnitellulla tavalla, hyödymme joka tapauksessa yhteisestä ajattelusta ja oppimisesta
Mitä tavoittelemme?
Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen:
Perhekeskusalueen palvelukokonaisuuden yhteensovittaminen
Verkostojohtamisen kehittäminen perhekeskuksessa

Nykytilan kuvaus
Indikaattoripaketti
Palvelutarjotin
Verkostojen nykytila

Oppimisverkosto
Si-so-te-ry-srk-Kela
Suunnitteluryhmä
Ohjausryhmä
Uotta Oy
PirSote-hanke
Koordinaattorit

Systeemisyys:
Yhteentoimivuus, yhdessä oppiminen, dialogisuus ja osallisuus.

Verkostojohtamisen työpajat
Yhteistä ajattelua ja oppimista, dialogia.
Verkostoitumista, verkostotyön harjoittelemista.
Tiedonkeruuta (Uotta Oy).

Verkostojohtamisen pilotin aikataulu 2022:
Kick off 23.5.
Työpaja 30.5.
Työpaja 29.8.
Maakunnallinen työpaja 6.9.
Työpaja 26.9.
Työpaja 31.10.
Työpaja 28.11.
Päätösseminaari 12.12.
Verkostojohtamisen pilotti 2022

Yhdessä oppimisen laajentaminen kaikille perhekeskusalueille:

  • 6.9.2022 järjestetään Pirkanmaan kaikkien perhekeskusten ohjausryhmille suunnattu systeemisen verkostojohtamisen ja yhteisövaikuttavuuden yhdessä oppimisen tilaisuus osana PirSOTE-hanketta
  • 12.12.2022 järjestetään pilotin lopetustilaisuus, johon kutsutaan kaikki perhekeskusten PirSOTE-kehittäjät yhdessä oppimaan pilotin aikana saaduista kokemuksista ja konkreettisista toimintamalleista

Perhekeskus = Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkosto, jota johdetaan yhteensovitettuna kokonaisuutena (ks. Hastrup ym. 2021)
Verkostojohtaminen = Verkostoissa tapahtuvaa johtamista ja yhteistyötä, halua saada yhdessä jotain aikaiseksi. Päätös edistää asioita ja tehdä töitä yhdessä. Johtamisen tavoitteena ei ole saada verkostoa hallintaan, sillä verkosto on jatkuvassa muutoksessa ja johtaminen perustuukin jatkuvaan yhdessä kehittymiseen. Johtajuudesta on tärkeä sopia yhdessä. Käytännössä johtajuus voi olla jollain verkoston jäsenellä tai johtaminen voi olla jaettua – molemmissa tavoissa on vahvuutensa ja heikkoutensa. (Järvensivu 2018)
Verkostotyö = Verkostotyö perustuu toimijoiden vapaaehtoisuuteen – eroa hierarkkisesta työstä. Verkosto voi olla myös ennalta määrätty verkosto tai toimintamallissa määritellyt rakenteet. Verkosto on usean toimijan välinen yhteistyösuhde ja arvontuottamismalli. (Järvensivu 2018)
Systeemisyys = Tietynlainen palvelujärjestelmään liittyvä tapa ajatella ja toimia, tavoitellaan kokonaisuutena vahvemmin perheiden hyvinvointia tukevia palveluita. Keskeisinä periaatteina asiakaslähtöisyys, osallisuus, dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus. Verkostossa erilaiset työkäytännöt ja toimintamallit tukevat systeemistä toimintaa. Pilotissa toiminnan ja ajattelun viitekehyksenä. (Lisätietoa: Systeemisyys lapsi ja perhepalveluissa – YouTube)
Yhteisövaikuttavuus = Viitekehys, jonka avulla yhteistyötä voidaan tehdä tavoitteellisesti yhdessä toimialoista riippumatta. Viitekehyksessä hyödynnetään systeemiajattelua ihmisten ja yhteiskunnan kompleksisten ja monialaista yhteistyötä vaativien ongelmien ratkaisemiseksi (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö 2022)

Lähteet:

Järvensivu, Timo (2018) Verkostojen johtaminen. Opi ja etene yhdessä
Hastrup ym (2021) Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla: ohjeita toimintasuunnitelman laadintaan.THL/Työpaperi: 2021_009 Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla: ohjeita toimintasuunnitelman laadintaan (julkari.fi)
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (2022) Yhteisövaikuttavuus. Yhteisövaikuttavuus – Itla

Lisätietoa:

Maria Antikainen
kehittäjäsosiaalityöntekijä
Nokian kaupunki
maria.antikainen@nokia.fi

Marja Olli
Perhekeskuksen palvelupäällikkö
Lempäälän kunta
marja.olli@lempaala.fi

Kaikki artikkelit