Suunnittelija Eveliina Heinonen

Valmistelen lapsi- ja perhepalveluiden (Lape) toiminnallista muutosta. Vastuualueenani on osallisuus ja kokonaisvaltainen kohtaaminen (vaikuttavat työmenetelmät).
Pirkanmaan perhekeskuksen kehittämisessä on käynnistynyt systeemisen verkostojohtamisen pilotointi yhdeksän kunnan alueella.
Edistämme perheiden hyvinvointia kehittämällä perhekeskusta, josta perheet saavat vahvemmin tarvitsemaansa tukea, tietoa ja apua. Tämä tarkoittaa palveluiden yhteensovittamista perheen ympärille, systeemistä asiakasohjausta ja uudenlaista palveluasennetta, jotta perheet todella olisivat “aina oikealla ovella”.
Systeemisellä verkostojohtamisella tavoittelemme yhteisöllistä perhekeskusta, jossa perheiden olisi mahdollista kohdata vertaisiaan ja olla osa perhekeskusta osallistumalla toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Perhekeskuksen merkittävimpänä laatumittarina on oltava asiakaskokemus.
Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitsemme johtamisessa uudenlaista ajattelua ja toimintaa sekä rohkeutta miettiä, mistä toimimattomista käytännöistä voimme luopua.
Pilotissa pyrimme saamaan ymmärrystä ja osaamista siitä, mitä on perhekeskuksen verkostojohtaminen ja kuinka johdamme verkostoja systeemisesti. Miten työstämme tulisi yhteisövaikuttavaa?
Ajattelemme, että jo pilotti itsessään tukee verkostojen rakentumista ja systeemistä toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamista. Muutos tapahtuu ja rakentuu omassa toiminnassamme.
Opimme ja kehitämme yhdessä dialogissa, hyödyntäen monialaista asiantuntijuutta, dialogia tukevia keskustelurakenteita, yhteisiä kokonaiskuvia, tavoitteita sekä suunnitelmia. Emme tiedä vastauksia valmiiksi ja muiden puolesta.
Pilotissa luomme yhdessä tekemisen verkoston SOTE-palveluiden sisälle ja yhdyspinnoille kuntien, järjestöjen, seurakunnan ja Kelan palveluihin. Keskeistä on miettiä, miten perheet ovat osana perhekeskuksen verkostoa.
Samalla opettelemme katsomaan perhekeskuksen verkostoa laajemmin ja vahvistamme ajatusta siitä, että kukaan ei vastaa yksinään kompleksisiin ja monialaista toimintaa vaativiin tarpeisiin. Jotta pääsemme pois palvelusiiloista, tarvitsemme aikaa ja tilaa yhteiselle dialogille sekä aitoa vuoropuhelua tukevia rakenteita. Pyrimme oppimaan siitä, miten suunnittelemme ja arvioimme palveluita yhdessä. Millaisten toimintakäytäntöjen avulla oppisimme katsomaan tarpeita ja ilmiöitä kokonaisvaltaisesti? Miten pääsemme toimintaan, jossa emme toimi kustannuspaikat vaan ilmiöt edellä?
Tulevaisuus haastaa meidät kaikki verkostoitumaan ja johtamaan verkostoitumista – ei jätetä tilaisuutta käyttämättä, tartutaan mahdollisuuteen oppia ja ajatella yhdessä!
Perhekeskus = Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkosto, jota johdetaan yhteensovitettuna kokonaisuutena (ks. Hastrup ym. 2021)
Verkostojohtaminen = Verkostoissa tapahtuvaa johtamista ja yhteistyötä, halua saada yhdessä jotain aikaiseksi. Päätös edistää asioita ja tehdä töitä yhdessä. Johtamisen tavoitteena ei ole saada verkostoa hallintaan, sillä verkosto on jatkuvassa muutoksessa ja johtaminen perustuukin jatkuvaan yhdessä kehittymiseen. Johtajuudesta on tärkeä sopia yhdessä. Käytännössä johtajuus voi olla jollain verkoston jäsenellä tai johtaminen voi olla jaettua – molemmissa tavoissa on vahvuutensa ja heikkoutensa. (Järvensivu 2018)
Verkostotyö = Verkostotyö perustuu toimijoiden vapaaehtoisuuteen – eroa hierarkkisesta työstä. Verkosto voi olla myös ennalta määrätty verkosto tai toimintamallissa määritellyt rakenteet. Verkosto on usean toimijan välinen yhteistyösuhde ja arvontuottamismalli. (Järvensivu 2018)
Systeemisyys = Tietynlainen palvelujärjestelmään liittyvä tapa ajatella ja toimia, tavoitellaan kokonaisuutena vahvemmin perheiden hyvinvointia tukevia palveluita. Keskeisinä periaatteina asiakaslähtöisyys, osallisuus, dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus. Verkostossa erilaiset työkäytännöt ja toimintamallit tukevat systeemistä toimintaa. Pilotissa toiminnan ja ajattelun viitekehyksenä. (Lisätietoa: Systeemisyys lapsi ja perhepalveluissa – YouTube)
Yhteisövaikuttavuus = Viitekehys, jonka avulla yhteistyötä voidaan tehdä tavoitteellisesti yhdessä toimialoista riippumatta. Viitekehyksessä hyödynnetään systeemiajattelua ihmisten ja yhteiskunnan kompleksisten ja monialaista yhteistyötä vaativien ongelmien ratkaisemiseksi (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö 2022)
Lähteet:
Järvensivu, Timo (2018) Verkostojen johtaminen. Opi ja etene yhdessä
Hastrup ym (2021) Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla: ohjeita toimintasuunnitelman laadintaan.THL/Työpaperi: 2021_009 Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla: ohjeita toimintasuunnitelman laadintaan (julkari.fi)
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (2022) Yhteisövaikuttavuus. Yhteisövaikuttavuus – Itla
Maria Antikainen
kehittäjäsosiaalityöntekijä
Nokian kaupunki
maria.antikainen@nokia.fi
Marja Olli
Perhekeskuksen palvelupäällikkö
Lempäälän kunta
marja.olli@lempaala.fi
Valmistelen lapsi- ja perhepalveluiden (Lape) toiminnallista muutosta. Vastuualueenani on osallisuus ja kokonaisvaltainen kohtaaminen (vaikuttavat työmenetelmät).