Hyppää sisältöön

Tulevaisuuden kotihoidossa korostuvat asiakasnäkökulma, henkilöstön resursointi ja uudenlaiset palvelumuodot

| Blogi, Hanketiedote, Yleinen

Tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden henkilöiden kotiin annettavia palveluita. Asiakkaalle tarjotaan ympäri vuorokauden yksilölliset ja muuttuvat tarpeet huomioon ottavat palvelut.

Kotiin annettavien palveluiden asiakaslähtöisyyttä parannetaan monin eri tavoin muun muassa laajentamalla palvelutarjontaa 24/7-palveluiksi sekä kehittämällä digipalveluja, vahvistamalla omaishoitajien tukea ja nivomalla terveydenhuollon palvelut osaksi kotihoitoa. Keskeistä on myös kotihoidon resurssien riittävyyden turvaaminen.

Edessä on ikärakenteen muutos. Pirkanmaan hyvinvointialueen vanhusväestön määrä kasvaa lähes 35 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan muistisairaiden osuus väestössä lisääntyy. Palvelujen tarpeen kasvu on väistämättä ilmeinen, vaikka painopistettä ikäihmisten palveluissa suunnataankin yhä enenevässä määrin ennaltaehkäisyyn sekä toimintakyvyn ja voimavarojen ylläpitoon.

Yksilöllisten palveluiden tuottamista sekä palveluvalikoiman laajentamista tuetaan teknologian käyttöönotolla. Tulevaisuuden kotihoidossa nähdään entistä vahvemmin etäkonsultaatiot ja digihoitajat, jotka mahdollistavat yhteydenoton 24/7 myös maantieteellisesti pitkienkin välimatkojen päässä oleville ikäihmisille.

Hankkeen myötä Pirkanmaalle rakennetaan ympärivuorokautisen kotihoidon toimintamallit ja myöntämisperusteet. Ikääntyneiden lääketieteellinen tuki ja hoito viedään kotona asuvien saataville integroimalla terveydenhuollon palvelut kotihoitoon entistä vahvemmin. Keskeisessä asemassa ovat ammattilaisten väliset toimivat konsultaatiorakenteet ja tiivis yhteistyö esimerkiksi sosiaalipäivystyksen ja ensihoidon kanssa. Sairaalajakson jälkeen toimintakyvyn palauttaminen ja turvallinen kotiutus ovat avainasemassa ja käyttöön otetaankin yhtenäinen kotiutuksen koordinointimalli.

Asiakasmäärän kasvaessa painimme myös henkilöstön saatavuuden kanssa. PirKOTI-hankkeen tavoite on määritellä ja varmistaa kotihoidon henkilöstön vähimmäistarve ja toimintamalli sekä lisätä erilaisia sijaisjärjestelyjä henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi.

Henkilöstön riittävyyttä tuetaan palvelutarvelähtöisellä työvuorosuunnittelulla, jonka kehitystyö on aloitettu PirSOTE-hankkeessa. Työvuorosuunnittelussa tuetaan henkilöstövoimavaroja työaikaergonomian keinoin. Tiedolla johtamisen näkökulmasta tavoitteena on kohdentaa henkilöstön työaika tarvelähtöisesti sekä varmistaa oikea osaaminen oikeaan aikaan ja paikkaan.

PirKOTI-hankkeessa palvelujen laatua parannetaan kehittämällä järjestelmällistä seurantaa sekä vahvistamalla asiantuntija- ja johtamistehtävien sisältöä. Käyttöön otetaan suunnitelmallinen johtamisvalmennus ja asiantuntijoiden konsultaatiomallit. Kotihoidon eri ammattiryhmille luodaan hyvinvointialueen yhtenäiset osaamiskartat sekä perehdytys- ja valmennusaineistot, joilla lisätään henkilöstön osaamista ja varmistetaan palvelujen laatu.

Osaamisen ja johtamisen vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja, joilla vahvistetaan kotihoidon pito- ja vetovoimaa. Myös yhtenäiset omavalvontakäytänteet ikäihmisten kotiin vietäviin palveluihin jalkautetaan koko hyvinvointialueelle. Asiakaskokemustietoa hyödynnetään osana palvelun laadun kehittämistä ja käyttöön otetaan hyvinvointialueen yhteinen asiakaskokemuksen mittaamisen malli.

Kotihoidon kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä PirKOTI-hankkeen osatoteuttajakuntien ja yhteistoiminta-alueiden kanssa sekä muiden hyvinvointialueita valmistelevien hankkeiden kanssa. Yhdessä luomme monipuoliset ja laadukkaat tulevaisuuden kotihoidon palvelut Pirkanmaan ikäihmisille.

Kaikki artikkelit